Kokkolan suurteollisuusalue 75 vuotta30.12.2020 19.00
Kokkolan syväväylän ja sataman syventäminen oli valtakunnallisesti merkittävä kiertotaloushanke. Sen sijaan, että ruoppausmassat olisi meriläjitetty, massoilla rakennettiin uutta satamakenttää. Kuva: Kokkolan Satama. Kokkolan suurteollisuusalueella kiertotalous ja teolliset symbioosit ovat olleet arkea jo vuosikymmenet. Kiertotalouden synergiaedut ja toimiva infra luovat erinomaiset edellytykset myös uusille yrityksille, teknologioille ja tuotteille. - KIP alueen yrityksissä tiedostetaan koko ajan paremmin, mistä kiertotaloudessa on kyse, miten asioita voidaan tehdä paremmin, ja että yksittäiset yritykset ovat osa isoa kokonaisuutta. Eivätkä ratkaisut kytkeydy ainoastaan kiertotalouteen, vaan ne linkittyvät myös laajempiin ilmiöihin, kuten vastuullisuuteen ja hiilineutraaliuteen, sanoo KIP Servicen ympäristöpäällikkö Virve Heikkinen. EU-tasolla kehitystä vauhdittaa Green Deal eli vihreän kehityksen ohjelma, jonka avulla EU tähtää ilmastoneutraaliuteen vuoteen 2050 mennessä. Kansallisesti niin Sitra kuin työ- ja elinkeinoministeriö ovat julkaisseet runsaasti materiaalia siitä, miten yritykset voivat kehittää toimintaansa kiertotalouden mukaiseksi, tai miten saada markkinahyötyä kiertotalouden avaamista taloudellisista mahdollisuuksista. KIP:n alueella yritykset ovat aidosti linkittyneitä toisiinsa, mikä tekee suurteollisuusalueesta kiertotalousympäristön malliesimerkin. Yritysten investoinneissa kiinnitetään huomiota niin sivuvirtojen hyödyntämiseen kuin energia- ja materiaalitehokkuuteen. Tämän vuoden syksyllä valmistunut Kokkolan meriväylän ja sataman syventäminen on mittaluokaltaan poikkeuksellisen suuri kiertotaloushanke Suomessa. Siinä maamassoja ruopattiin yhteensä 2,3 miljoonaa kuutiota, ja sen sijaan, että massat olisi meriläjitetty, ne käytettiin uusien satamakenttien rakentamiseen. Digitaalisuus on yksi asia, joka tarjoaa kiertotalousympäristölle uusia mahdollisuuksia. |