Hanna Lampinen, Kaivosteollisuus: Suomessa kaivostoiminta on tiukasti säädeltyä

17.05.2021 13:33

kaivoskittila.jpg

"Peter Brandt ja Jouni Sarkkila antoivat mielipidekirjoituksessaan (HS 1.5.) kuvan, että kaivosten rakentamista ei juurikaan säädeltäisi eikä suunnitelmia tarkistaisi mikään riippumaton elin.

Todellisuudessa kaivoksen perustamisvaiheessa tarvitaan ympäristövaikutusten arviointi, kaava, ympäristö- ja vesitalouslupa, kaivoslupa ja lukuisia teknisiä lupia. Tämä vaihe vaatii minimissään kolme vuotta, mutta ei ole tavatonta, että prosessi kestää kymmenenkin vuotta.

Kaivannaisjätealueidenrakenteet on säädelty muun muassa EU-komission kaivannaisjätedirektiivillä sekä kaivannaisjätteiden vertailuasiakirjalla. Viimeksi mainitusta asiakirjasta on käynnissä moniosainen viranomaisen järjestämä koulutus toiminnanharjoittajille, asiaa tunteville konsulteille ja viranomaisille.

Patoviranomainen laatii parhaillaan opasta ympäristönsuojelurakenteiden suunnitteluun. Lisäksi seurataan kansainvälisiä ohjeita ja standardeja, kuten vastikään julkaistua Global Tailings Standardia. Kaivannaisjätealueiden suunnitteluun ja rakentamiseen sovelletaan ympäristönsuojelulakia (2014) ja patoturvallisuuslakia (2009) eikä siis kaivoslakia, kuten kirjoittajat väittivät.

Kaivostoimintaa ja kaivannaisjätealueita koskeva luvitus etenee ympäristövaikutusten arvioinnista (yva) ympäristöluvitukseen. Yva-selostuksen riittävyyden arvioi paikallinen Ely-keskuksen viranomainen, joka antaa siitä riippumattoman perustellun päätelmän. Tämän perusteella Yva-selostusta tarpeen tullen täydennetään.

Kaivannaisjätealueiden suunnitelmat puolestaan tehdään (osaavien monialaisten konsulttien toimesta, ei geologien) ympäristöluvituksen yhteydessä. Patoviranomaisena toimiva Kainuun Ely-keskus lausuu patorakenteiden suunnitelmista nimenomaan patoturvallisuuden näkökulmasta ja paikallinen Ely-keskus puolestaan pohjarakenteista ympäristöturvallisuuden näkökulmasta.

Suunnitelmat tarkistaa siis useampi riippumattoman viranomainen. Kaivannaisjätealueiden rakentamista seuraa riippumaton valvoja - yleensä maanrakennuksen ammattilainen -, joka on paikallisen Ely-keskuksen hyväksymä. Valvoja raportoi rakentamisen edistymisestä Ely-keskukselle viikoittain.

Kaivannaisjätealueiden suunnittelu on täysin oman asiantuntemuksen ala. Siihen ei pelkkä yhdyskuntajätealueiden osaaminen riitä. Kaivannaisjätealueiden suunnittelussa tulee ympäristöturvallisuuden lisäksi aina ottaa huomioon patoturvallisuus. Näin ollen suunnittelussa mallinnetaan aina esimerkiksi suotoveden määrä ja tarpeen mukaan suunnitellaan veden talteenotto ja käsittely. Lisäksi aina vaaditaan stabiliteettilaskelmat, joiden mukaan suunnitelmia tehdään ja näin ollen patoturvallisuus voidaan varmentaa. Tähän työhön soisi Suomesta löytyvän nykyistä enemmän asiantuntemusta."

Hanna Lampinen
Ympäristöasiantuntija
Kaivosteollisuus ry

17.06.2021 9:00YIT on ottanut käyttöön kansainvälisen CEEQUAL-järjestelmän mitatakseen infrahankkeiden vastuullisuutta
16.06.2021 11:00Toivo Group Oyj -konserni on solminut hankesopimuksen asuinkerrostalosta Pirkkalaan
16.06.2021 10:22VIELÄ PARI PÄIVÄÄ AIKAA LÄHTEÄ MAINOKSELLA MUKAAN! Järkälemäinen Kivirock-kirja lähdössä painoon
15.06.2021 13:46Nimitykset: John Deere Forestry Oy - Jukka-Pekka Seljänperä piiripäälliköksi Pohjois-Suomen myyntipiirin
15.06.2021 11:22Nokian Ground Kare Semi-Slick - traktorikaivinkoneen rengas rautatiekäyttöön
15.06.2021 11:00Uusi kompakti Rototilt routapiikki tuo vahvaa murtovoimaa
15.06.2021 9:12Metso Outotecille merkittävä rautamalmin rikastus- ja pelletointilaitoksen tilaus Afrikkaan
14.06.2021 11:00YIT rakentaa Turengin koulukeskuksen Janakkalaan
12.06.2021 13:00Kruunuvuoren asuinalue edistyy - Skanskan ensimmäinen asuntokohde ennakkomarkkinointiin
11.06.2021 23:59KATSO TÄSTÄ 11.6. LÄHETYS - Ammattilehden ja Kivirockin Hyviä uutisia! tarjoaa alan tämän viikon kuulumiset

Siirry arkistoon »