Suomen ilmastotavoitteet edellyttävät omaa mineraalituotantoa

13.11.2021 11:00

kaivokset_hitura_1.jpg

Suomen on varmistettava raaka-aineiden saaminen lähivuosina, kun kilpailu monista mineraaleista kiristyy merkittävästi. Suomen on entistä vaikeampaa saavuttaa asettamiaan kunnianhimoisia ilmastotavoitteita ilman panostuksia raaka-aineisiin. Suomi ei voi siirtää vastuuta tarvitsemistaan mineraaleista muilla maille.

Kaivostoiminnalle rajat -kansalaisaloitteen takana ovat kansalaisten ymmärrettävät huolet ympäristöstä. Kaivosteollisuuden ympäristöteknologia ja -osaaminen ovat kuitenkin kehittyneet merkittävästi viimeisen vuosikymmenen aikana. Samoin viranomaisten vaatimukset ovat tiukentuneet siten, että luvan saaminen jopa kaivoksen pieneen laajennukseen kestää helposti viitisen vuotta.

”Vastuullisuudesta on tullut alalle erittäin tärkeä kilpailukeino.  Asiakkaat, henkilöstö, omistajat ja rahoittajat edellyttävät vastuullista toimintaa. Vastuullisuusvaatimukset todennäköisesti vahvistuvat edelleen lähivuosina, joten teollisuudella on siinäkin mielessä monta syytä huolehtia myös ympäristöstä”, sanoo Kaivosteollisuus ry:n toiminnanjohtaja Pekka Suomela.

Kaivosteollisuus ei pidä eettisenä ajatusta, että mineraalien tuotantoa kotimaassa vaikeutettaisiin merkittävästi ja samaan aikaan mineraaleja hankittaisiin yhä enemmän maista, joissa ympäristövaatimukset ja työlainsäädäntö ovat huomattavasti Suomea huonommalla tasolla.

”Suomi joutuisi turvautumaan entistä enemmän tuontiraaka-aineisiin ja kilpailemaan samoista raaka-aineista suurten valtioiden kanssa. Se olisi lyhytnäköistä, eikä sitä voisi pitää vastuullisena toimintana”, sanoo Suomela.

VIISI KYSYMYSTÄ SUOMEN TULEVAISUUDESTA

Kaivosteollisuus pelkää käynnissä olevan kaivoslain, kaivosveron, kaavoitus- ja rakennuslain sekä luonnonsuojelulain yhdistelmän vähentävän merkittävästi alan investointeja Suomeen ilman kansalaisaloitettakin. Ennen kuin näin tehdään, poliittisten päättäjien olisi hyvä tarkastella ainakin seuraavia näkökulmia.

  1. Miten Suomi varmistaa raaka-aineidensa saannin lähivuosina, kun vihreä teknologia lisää raaka-aineiden kysyntää ja kilpailu raaka-aineista kiristyy?
  2. Miten Suomi hoitaa jatkossa osansa EU:n raaka-ainestrategian tukemisessa, jos kaivosten määrä alkaa hiipua?
  3. Uuden kaivoksen käynnistäminen kestää parikymmentä vuotta. Miten käynnistämistä voidaan tarvittaessa nopeuttaa, jos investoinnit nyt pysähtyvät?
  4. Ilmastomuutos edellyttää siirtymistä hiilineutraaliin Suomeen. Miten siirtymä tapahtuu ilman kaivosten tuottamia mineraaleja?
  5. Onko vastuullisempaa tuottaa tarvittavat raaka-aineet esimerkiksi Kongossa kuin Suomessa?
03.12.2021 21:50KATSO TÄSTÄ 3.12. LÄHETYS - Ammattilehden Hyviä uutisia! tarjoaa alan tämän viikon kuulumiset
02.12.2021 9:40Vilhovuorenkadun jatkeen paalutus on valittu vuoden 2021 Paalutustyömaaksi
02.12.2021 9:12Lappeenrannan ja Taipalsaaren pohjavesialuetiedot avoimiksi
29.11.2021 9:00Betoroc-murske hiilinegatiivinen: Espoonväylän rakentamisessa valtava päästösäästö
27.11.2021 11:00Engcon aloittaa Etelä-Koreassa
26.11.2021 22:00KATSO TÄSTÄ 26.11. LÄHETYS - Ammattilehden ja Kivirockin Hyviä uutisia! tarjoaa alan tämän viikon kuulumiset
22.11.2021 13:33Demarecin ja Steelwristin uusi yhteistyösopimus vahvistaa osapuolten asemaa purkulaitemarkkinoilla
21.11.2021 11:00Mineraalien ja maa-ainesten louhinta kasvatti kotimaista materiaalien kulutusta vuonna 2020
19.11.2021 23:00KATSO TÄSTÄ 19.11. LÄHETYS - Ammattilehden & Kivirockin Hyviä uutisia! tarjoaa alan tämän viikon kuulumiset
18.11.2021 11:00Espanja on Rototiltin seuraava kohde

Siirry arkistoon »