WWF:n uusi hanke vähentää metsätalouden vesistökuormitusta - ensimmäinen työnäyte on Siuntioon rakennettu kosteikko.29.08.2022 12.55
WWF:n uuden Metsälähde-hankkeen tavoitteena on vähentää metsätalouden aiheuttamaa vesistökuormitusta yhteistyössä metsänomistajien kanssa. Kaksi ja puoli vuotta kestävä hanke keskittyy Länsi-Uudellemaalle, ja sen tarkoituksena on luoda ratkaisuja, joiden avulla hillitään rehevöittävien ravinteiden ja kiintoaineiden valumista metsätalousmailta vesistöihin. Metsätalous vaikuttaa vesistöihin monin eri tavoin ja esimerkiksi hakkuut lisäävät vesistökuormitusta. Kun puut poistetaan, ne eivät ole enää pysäyttämässä ja kuivattamassa vaikkapa sadevesiä, jolloin alapuolisten peltoalueiden tulvimisriski kasvaa, ja suurempia määriä vettä pääsee valumaan vesistöihin. Myös kasvillisuuden poistaminen heikentää metsämaan kykyä pidättää vettä. Tästä aiheutuu vesistöihin ravinne- ja kiintoainekuormitusta sekä liettymistä ja rehevöitymistä. Ilmastonmuutoksen myötä lisääntyvät talvisateet tulevat voimistamaan ravinteiden huuhtoutumista metsätalousmailta. Toimivien vesienhallintaratkaisujen löytäminen on nyt kiireellisempää kuin koskaan. ”Metsätalouden vesiensuojelu on yhtä tärkeää kuin maataloudenkin. Metsätalouden osuus kaikesta ihmisen toiminnan aiheuttamasta typpikuormituksesta on 12 prosenttia ja fosforikuormituksesta 14 prosenttia”, toteaa Meri Ensiö, WWF Suomen suojeluasiantuntija ja Metsälähde-hankkeen koordinaattori. Typpi- ja fosforikuormitus ovat merkittävimpiä vesistöjen rehevöitymisen aiheuttajia. WWF rakennuttaa Metsälähde-hankkeessa kosteikkoja metsäisille valuma-alueille ja kunnostaa metsissä sijaitsevia vesistöjä. Kosteikoilla ja muilla veden virtausta hidastavilla rakenteilla voidaan tasoittaa tulvahuippuja ja poistaa vedestä kiintoainesta ja ravinteita, jotka sitoutuvat kasvillisuuteen tai vajoavat pohjaan virtauksen hidastuessa. ”Metsien purot ja norot ovat tärkeitä luonnon monimuotoisuudelle. Niissä viihtyy metsien ekosysteemeille elintärkeitä lajeja, joita ei tavata muualla, kuten sammalia ja selkärangattomia. Luonto köyhtyy hälyttävää vauhtia ja myös rehevöityminen aiheuttaa sitä. Siksi metsäalueiden vesien suojelu on tärkeää”, Ensiö kiteyttää. Vesistöjen suojelusta kiinnostuneita metsänomistajia pyydetään ottamaan yhteyttä WWF:ään yhteistyömahdollisuuksien kartoittamiseksi. ”Yhteistyö metsänomistajien kanssa on vesiensuojelun edellytys. Suunnittelemme metsänomistajan kanssa yhdessä, millainen vesienhallintaratkaisu sopii juuri hänen mailleen”, sanoo Ensiö. WWF kattaa suunnittelu- ja toteutuskulut hankebudjeteistaan. Ensimmäinen kohde suojaa paikallisille tärkeää järveä rehevöitymiseltä Hankkeen ensimmäisenä kohteena on Siuntiossa sijaitseva Långträsk-järvi. Se kärsii rehevöitymisestä ja sinilevien massaesiintymistä, joiden arvioidaan lisääntyneen lähimetsistä valuvien ravinteiden ja kiintoaineiden vuoksi. Långträskiin virtaavan uoman varteen rakennettiin kosteikko. Se tulee vähentämään ravinne- ja kiintoaineiden valumista vajaan 70 hehtaarin alueelta, joka on pääosin metsätalouskäytössä ja ojitettua suota. Kosteikon hoidosta vastaa joukko lähialueen asukkaita, joille kotiseudun ympäristö on tärkeä asia. Hoitaminen tarkoittaa esimerkiksi rakenteiten kunnon tarkkailua, kasvillisuuden niittoa ja lietteen poistoa tarvittaessa. ”Pari kesää sitten Långträskin järven tilanne oli huono, helteiden jälkeen leväkasvustoa oli todella runsaasti”, kertoo Panu Toppinen, yksi kosteikkoa hoitamaan ilmoittautuneista. |
