Koneyrittäjät: Vihdoinkin myönnetään kilpailun puutteen olevan julkisissa hankinnoissa vahingollista

Koneyrittäjät ovat tyytyväisiä, että myös tutkimuksella on tuotu esiin julkisten hankintojen kilpailutusten vaikeus ja jopa kilpailun tahallinen vaikeuttaminen. 

– Maarakennusalalla julkisten hankintojen kilpailutukset ovat jo pitkään olleet sellaisia, että vain harvat yritykset pystyvät niihin vastaamaan. Kehitystä tähän suuntaan ovat ohjanneet resurssipula, tilaajaosaamisen puute, hankintakonsulttien käytännöt tai virkamiesten mukavuudenhalu, toteaa maarakennusalan toimialapäällikkö Ville Järvinen Koneyrittäjistä.

Kilpailu- ja kuluttajaviraston (KKV) tutkimuksen mukaan Suomessa julkinen sektori eli valtio ja kunnat tekevät vuosittain ostoja noin 45 miljardilla eurolla. Summa voidaan jakaa karkeasti kolmeen osaan: 15 miljardia käytetään sisäisiin ostoihin, joista esimerkkinä voivat olla erikoissairaanhoidon palveluiden osto eri hyvinvointialueiden välillä.

Toinen 15 miljardia kuluu hankintoihin, jotka ovat niin pieniä tai kiireellisiä, ettei niitä tarvitse kilpailuttaa. Loput 15 miljardin euron arvoisista hankinnoista kilpailutetaan. Valitettavasti kilpailutuksen tulos jää usein ohueksi.

– Tutkimuksen mukaan kilpailutuksiin tulee hälyttävän vähän tarjouksia. Yli puoleen hankinnoista tarjouksia tulee kolme tai vähemmän. Samaan aikaan maarakennusalan julkisten hankintojen kriteerit ovat kehittyneet sellaisiksi, että niillä suljetaan automaattisesti kilpailun ulkopuolelle valtaosa pienistä ja keskisuurista yrityksistä. 

– Liikevaihto-, referenssi- ja kalustovaatimukset ovat aivan liian usein aivan liian tiukkoja urakoiden kokoon nähden, toteaa Järvinen.    

Nykyisessä taloustilanteessa ylimitoitetut liikevaihto- ja referenssivaatimukset sekä tiukat kalustovaatimukset korostuvat.  

– Julkisia rakennushankkeita kilpailuttavien soisi käyttävän nyt tervettä järkeä, että tulevaisuudessa alalla olisi muitakin tekijöitä kuin suuret valtakunnalliset ja ylikansalliset yhtiöt. Olemme jo pidempään olleet huolissamme siitä, että nykyisillä hankintakäytännöillä maarakennusalan urakat keskittyvät vain muutamalle harvalle yritykselle, Järvinen toteaa.

Asiantuntijat ovat ehdottaneet valtiolle, kunnille ja hyvinvointialueille velvoitetta keskittää hankintoja nykyistä enemmän. Järvinen huomauttaa, että keskittäminen saattaa toimia materiaalihankinnoissa, mutta ei palveluhankinnoissa.

– Esimerkiksi maarakennusalan julkisissa hankinnoissa keskittäminen ei tuo haluttuja säästöjä, vaan nimenomaan vain keskittää urakoita harvoille isoille yrityksille.