Kehityspuheesta ilmastoväittämiin: Uusi tutkimus Kongon strategisesti tärkeistä koboltista ja kuparista

Tuoreessa kirjassa Mining and Financial Imperialism: The Central African Copper Bonanza Jyväskylän yliopiston yliopistotutkija, globaalin talouden historian dosentti Timo Särkkä tutki Kongon demokraattisen tasavallan eteläisestä osassa sijaitsevan Katangan kaivannaisteollisuuden historiaa ja selvitti tekijöitä, jotka ovat vaikuttaneet Kongosta kaivettavien strategisesti tärkeiden maametallien kuten koboltin ja kuparin kysynnän kasvuun.

"Kaivosyhtiöiden perustelut kaivannaisteollisuuden harjoittamiselle Katangassa ovat muuttuneet kolonialismin ajan kehitysargumenteista ilmastoväittämiin, mutta itse kaivannaisteollisuudessa on tapahtunut vain vähän muutoksia. Ainoastaan Katangan kaivannaisteollisuuden merkitys ja sen saama huomio ovat maailmalla kasvaneet", Särkkä toteaa.

Huoli strategisiksi luokiteltavien raaka-aineiden kuten koboltin ja kuparin saatavuudesta on viime aikoina herättänyt keskustelua Suomessa ja EU:ssa laajemminkin.

Paine vauhdittaa vihreää siirtymää kasvattamalla esimerkiksi sähköautojen ja tuulimyllyjen määrää sekä akkujen kykyä varastoida virtaa on lisännyt akkumetallien kuten koboltin ja kuparin globaalia kysyntää voimakkaasti.

Tällä hetkellä noin 70 prosenttia maailman koboltista ja noin 10 prosenttia maailman kuparista kaivetaan Katangan kaivoksilta, joita kontrolloivat Kiinan ja Kongon valtioiden yhteisomistuksessa olevat kaivosyhtiöt. Koboltin ja kuparin lisäksi Katangan kaivokset ovat maailman merkittävimpiä harvinaisten maametallien raaka-ainelähteitä, joiden arvo kasvaa tulevaisuudessa.

Kongon mineraalien eettisyys on herättänyt runsaasti huolta viime vuosina, sillä Katangassa toimivat kaivosyhtiöiden on todettu rikkovan paikallisten asukkaiden hyvinvointia ja ympäristöä koskevia velvoitteitaan toistuvasti. Tämä on lisännyt keskustelua, tulisiko Suomen kaltaisten raaka-ainerikkaiden maiden tehostaa kaivannaisten louhimiseen, jalostukseen tai kierrätykseen liittyviä lupaprosessejaan.

Eettisesti kestävämpien raaka-ainelähteiden lisäksi EU:n pyrkimys on turvata strategisten raaka-aineiden saanti myös kriisitilanteissa.

"Kupari ja koboltti ovat myös puolustusvälineteollisuuden laajalti käyttämiä metalleja, joiden saatavuus olisi turvattava myös silloin kun raaka-ainemarkkinoiden toiminta häiriintyy", Särkkä toteaa.

Särkän tutkimus on ensimmäinen yksityiskohtainen Katangan kaivannaisteollisuuden historia, joka on tehty riippumattomasti kaivannaisteollisuuden sidosryhmistä. Tutkimuksessa hyödynnettiin kuudessa eri maassa sijaitsevia alkuperäisaineistoja, joista monet ovat avautuneet tutkijoille vasta hiljattain.

Tutkimusta rahoittivat Jyväskylän yliopiston lisäksi Suomen Akatemia ja Osakan yliopiston globaalihistorian yksikön alaisuudessa toimiva Avoimen ja Monitieteisen Tutkimuksen Instituutti (Osaka University, Global History Division, Institute for Open and Transdisciplinary Research Initiatives, OTRI), jonka vierailevana professorina Särkkä toimi hankkeen aikana. OTRI on kansainvälinen huippututkimuskeskittymä, joka on erikoistunut raaka-ainekysymyksien globaalien kipupisteiden tutkimukseen ja ratkomiseen.

Tutkimus on julkaistu Routledge Explorations in Economic History -kirjasarjassa ja se on avoimesti luettavissa ja ladattavissa julkaisijan sivulta osoitteesta: Mining and Financial Imperialism | The Central African Copper Bonanza