Rakennusteollisuus RT jakoi vuoden 2017 apurahat: Tuottavuus ja ympäristövaikutukset kiinnostavat väitöskirjan tekijöitä14.11.2017 17.01
Kahdeksalle väitöskirjatutkijalle on tänään myönnetty 5 000 euron apurahat. Apurahat jakaa vuosittain Rakennusteollisuus RT ry:n rakennusalan jatkokoulutusrahasto. Tänä vuonna tutkimushankkeiden aihealueet jakautuvat hyvin laajasti rakentamisen eri osa-alueille ja hankkeiden taso on korkealaatuinen. ”Aiheiden kirjo oli tänä vuonna aikaisempaa huomattavasti monipuolisempi ja niin ikään hakijoita oli runsaammin kuin vuosiin. Hakemuksissa olivat vahvasti edustettuina etenkin tuottavuuteen ja ympäristövaikutuksiin liittyvät aiheet”, toteaa rakentamisen kehittämisestä ja yliopistoyhteistyöstä vastaava johtaja Jukka Pekkanen Rakennusteollisuus RT ry:stä. Pekkasen mukaan apurahan saajia valittaessa huomiota kiinnitettiin erityisesti aiheen ajankohtaisuuteen, väitöstutkimuksen etenemiseen sekä hankkeen vaikuttavuuteen rakennusteollisuuden liiketoiminnan ja menettelytapojen kehittymisessä. Nyt neljännentoista kerran jaetut apurahat saivat DI Jenni Inkinen, DI Perttu Leppänen, DI Sami Lestinen, VTM Marja Mesimäki, M.Sc. Abdollah Noorizadeh, DI Antti Puustinen, DI Petteri Uusitalo ja DI Jaakko Vihola. RT:n jatkokoulutusrahaston vuoden 2017 apurahojen saajat ja aiheet DI Jenni Inkinen, Aalto-yliopisto, Rakennustekniikka Jenni Inkinen käsittelee väitöskirjassaan kuparimateriaalia kiinteistöjen juomavesiputkiston materiaalina ja kosketuspintojen antimikrobisena ratkaisuna. Työssä arvioidaan myös muiden ympäristötekijöiden vaikutusta juomavesiputkistojen mikrobiyhteisöihin, veden kemialliseen laatuun sekä kosketuspintojen mikrobiologiseen kuormaan. Kosketuspintoihin liittyen tavoitteena on tutkia monissa erityyppisissä kiinteistöissä kuparimateriaalin antimikrobista tehoa tosielämän vaihtelevissa olosuhteissa; tehoon vaikuttavat siivouskäytännöt pinnoilla, biofilmin muodostuminen ja veden laatu. Veden osalta uudet, tarkemmat DNA-pohjaiset menetelmät antavat uutta tietoa putkiston biofilmien mikrobiyhteisöistä ja mahdollisesti patogeenisten bakteerien esiintyvyydestä kupari- ja muoviputkien välillä. Työn tulokset ovat suoraan hyödynnettävissä rakennusteollisuuden ja kuluttajien keskuudessa. Työn tuloksena voidaan myös antaa suosituksia kuparimateriaalin oikeasta käytöstä ja eri olosuhteiden mahdollisista terveysvaikutuksista. DI Perttu Leppänen, Tampereen teknillinen yliopisto, Rakennustekniikka Perttu Leppänen tutkii väitöskirjassaan metallisten savupiippujen paloturvallisuutta suomalaisissa olosuhteissa ja asennustavoilla. Viime vuosina metallisavupiipuista on aiheutunut runsaasti tulipaloja Suomessa. Tulisijojen ja metallisavupiippujen eurooppalaiset standardit sisältävät paljon puutteita, eivätkä ne sovellu hyvin suomalaisiin olosuhteisiin ja asennustapoihin. Tutkimuksen avulla tulisijojen ja metallisavupiippujen testausta voidaan kehittää vastaamaan paremmin suomalaisia olosuhteita ja asennustapoja. Lisäksi tutkimus antaa monia konkreettisia tapoja parantaa metallisavupiippujen ja erityisesti niiden läpivientien paloturvallisuutta. DI Sami Lestinen, Aalto-yliopisto, Insinööritieteiden korkeakoulu, Konetekniikan laitos, LVI-tekniikka Sami Lestisen väitöstutkimuksen aiheena on sisäilman virtausolosuhteet. Tutkimuksen taustalla on tieto, että lämpökuormien vaikutus huonevirtauksiin saattaa olla suurempi kuin mitä aiemmin on ajateltu. Tutkimuksen tavoitteena on siten tarkastella sisäympäristön ilmavirtausten ominaispiirteitä, vuorovaikutusta ja vaihtelua sekä niiden merkitystä lämpöoloihin, vetoriskiin ja termiseen viihtyvyyteen. Väitöskirja tuottaa uutta tieteellistä tietoa siitä, mitä ilmavirtausten vuorovaikutus on ja miten se vaikuttaa sisäilman virtauskenttään. Tutkimuksessa kehitetään myös uusia mittareita sisäilman virtausolosuhteiden tarkasteluun sekä otetaan kantaa siihen, miten ilmavirtausten vuorovaikutusta hallitaan ja sovelletaan tilan käyttäjien hyvinvoinnin näkökulmasta. Uudella tiedolla on näin ollen käytännön merkitystä myös ilmanjaon suunnitteluratkaisujen kehittämisessä ja LVI-tekniikan koulutuksessa. VTM Marja Mesimäki, Helsingin yliopisto, ympäristötieteiden laitos Marja Mesimäen väitöstutkimus kartoittaa viherkattojen kautta rakennuksiin integroidun kasvillisuuden laatutekijöitä käyttäjälähtöisestä näkökulmasta. Keskeinen kysymys tutkimuksessa on, miten uudenlaiset luontopohjaisiin ratkaisuihin perustuvat ympäristöt saadaan toteutumaan laadukkaina, sekä miten rakennuttajat, suunnittelijat, rakentajat ja loppukäyttävät omaksuvat tämän uuden infrastruktuurin osaksi rakentamista ja arkea. Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa tietoa käyttäjien kannalta toimivista ratkaisuista, viedä tutkimustietoa käytännön suunnitteluprosesseihin sekä seurata, miten tieto vaikuttaa ratkaisujen laatuun. Käytännön tapausesimerkkien kautta työ tuottaa malleja ja työkaluja monitoiminnallisten viherkattojen laadunvarmistukseen suunnittelu- ja rakennusprosesseissa. M.Sc. Abdollah Noorizadeh, Aalto University School of Engineering Alihankkijat ovat keskeisiä toimijoita, jotka vaikuttavat pääurakoitsijan suorituskykyyn ja kilpailuasemaan. Abdollah Noorizadehin tutkimus kehittää erilaisia toimittajien suorituskyvyn arviointi- ja kehittämismalleja, jotka auttavat urakoitsijaa kehittämään toimittajaverkostoaan sekä käyttämään kehitysresurssejaan tehokkaasti. Tällöin voidaan parantaa rakentamisen toimitusketjujen ja koko teollisuudenalan suorituskykyä. DI & KTM Antti Puustinen, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, School of Business and Management Antti Puustisen väitöskirjatutkimuksessa keskeisenä aihepiirinä on hankintatoimen vastuullisuus ja innovatiivisuus. Tarkastelun kohteena ovat erityisesti rakennusteollisuuden toimitusketjun ja -verkoston läpinäkyvyys sekä toimittajien, toimittajasuhteiden ja toimittajakentän kehittäminen erityisesti innovatiivisten hankintatapojen ja innovaatioiden näkökulmasta. Tutkimus keskittyy siten tarkastelemaan hankintojen vastuullisuutta innovaatioiden ja toimittajien kehittämisen ajurina. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, kuinka toimittajamarkkinoita voidaan kehittää strategisen ja innovatiivisen hankintojen johtamisen kautta siirryttäessä kohti vastuullisempia liiketoimintamalleja. Tutkimuksen tuloksena muodostuu muun muassa innovaatioiden näkökulmasta käsitys hankintatoimen vastuullisuudesta, toimitusketjun ja -verkoston läpinäkyvyydestä sekä toimittajien, toimittajasuhteiden ja toimittajien suorituskyvyn kehittämisestä. DI Petteri Uusitalo, Aalto-yliopisto, Rakennustekniikan laitos Petteri Uusitalon väitöstutkimus keskittyy lean-suunnittelunohjaukseen. Suunnittelu on rakennushankkeen kriittinen vaihe, jossa voidaan kasvattaa asiakkaan saamaa arvoa. Tavoitteena on löytää rakennushankkeen suunnittelunohjaukseen optimaalinen prosessi ihmisten, menetelmien ja teknologian välille. Virtaviivaisemmalla suunnitteluohjauksella voidaan parantaa luottamusta ja yhteistyötä osapuolten kesken sekä vähentää suunnittelun hukkaa. Tutkimuksen tarkoituksena on kasvattaa ymmärrystä parhaista, nykyisistä lean-suunnittelunohjauksen sekä lean-rakentamisen kansainvälisistä käytännöistä rakennusalalla. Tutkimuksen määrittelemän suunnittelunohjauksen kokonaisprosessin avulla varmistetaan informaation tehokas virtaus sekä oikea-aikainen suunnittelu. Tämä puolestaan mahdollistaa tuotannon viiveiden eliminoinnin, jotka aiheutuvat puuttuvista tai vääristä suunnitelmista. DI Jaakko Vihola, Tampereen teknillinen yliopisto, Rakennustekniikka Jaakko Viholan väitöskirjan aiheena on päätöksenteko julkisella kiinteistösektorilla, erityisen mielenkiinnon kohdistuessa koulu- ja päiväkotirakennuksiin liittyviin investointeihin. Oppilaitosten kosteus- ja homevaurioihin liittyviä ongelmia esiintyy ympäri Suomea ja korvaavien tilojen tarve on tästä johtuen huomattavan suuri. Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa kuntasektorille päätöksentekomalli, jonka avulla koulu- ja päiväkotitiloja saadaan tulevaisuudessa hankittua mahdollisimman resurssitehokkaasti, kuntien vaihtelevat toimintaympäristöt huomioon ottaen. Väitöstutkimuksen avulla halutaan kehittää kuntasektorin tietämystä erilaisten hankintamuotojen mahdollisuuksista ja rajoitteista, pääpainon ollessa taloudellisissa tarkasteluissa. Apurahojen jaon ovat mahdollistaneet Rakennustuotteiden Laatu -säätiö ja Talonrakennusteollisuus ry rahoittamalla Rakennusteollisuuden jatkokoulutusrahastoa. |
