Maannousu nostaa vaasalaisia koteja sentin vuosivauhdilla30.06.2020 10.34
Suomen maaperällä ei ole suuria maanjäristyksiä, mutta maa elää kaiken aikaa. Suomi liikkuu mannerlaatan mukana noin kaksi senttimetriä vuodessa koilliseen. Lisäksi jääkauden jälkeisen maannousun seurauksena Suomessa vaakakoordinaatit muuttuvat muutamia millimetrejä ja korkeus jopa senttimetrin vuodessa Vaasan seudulla. – Kuulostaa ehkä vähältä, mutta esimerkiksi satelliittipaikannuksella saatavat koordinaatit poikkeavat tänä päivänä noin 70 senttimetriä kansallisista koordinaateista ja ero kasvaa koko ajan. Tämä on oleellista huomioida mm. tulevaisuuden älyliikenteessä, ilmailussa ja merenkulussa. Metrin maankohoaminen Vaasan seudulla sadassa vuodessa muokkaa myös merkittävästi rantaviivaa, kertoo KaRef-hanketta johtava osastonjohtaja Hannu Koivula Maanmittauslaitoksesta. KaRef-hanke ratkoo muuttuvien koordinaattien haastettaKaRef-hankkeessa etsitään ratkaisua koordinaattien ja järjestelmien epätarkkuuksien lisääntymiseen. Suomessa on kolme kansallista referenssijärjestelmää, EUREF-FIN-koordinaattijärjestelmä, N2000-korkeusjärjestelmä ja FOGN-painovoimajärjestelmä. Näiden kolmen avulla on mahdollista laskea tarkka sijainti, mutta tulos muuttuu vuosi vuodelta epätarkemmaksi. Syynä on se, että kaikki Suomen nykyiset järjestelmät ovat staattisia. Järjestelmät perustuvat kiintopisteisiin, joiden koordinaatit eivät muutu. Kiintopisteet kuitenkin liikkuvat hitaasti toisiinsa nähden sekä mannerlaatan mukana kauemmas siitä pisteestä, johon ne aikanaan määritettiin. Täten niiden koordinaatit eivät enää vastaa kiintopisteen todellista sijaintia. Ongelma voitaisiin ratkaista siirtymällä käyttämään satelliittipaikannusjärjestelmienkin käyttämiä dynaamisia järjestelmiä, joissa koordinaatit muuttuvat koko ajan. Näin voidaan huomioida maankuoren liikkeet ja koordinaattien tarkkuus säilyy. Päivittäin muuttuvat koordinaatit ovat kuitenkin haasteellisia paikkatietoaineiston hyödyntämisessä. Yhtenä vaihtoehtona onkin dynaamisen ja staattisen järjestelmän käyttäminen rinnakkain. Ilmassa ja merellä vielä omat haasteensaKansainvälisten standardien ja säännösten seurauksena esimerkiksi ilmailussa ja merenkulussa on käytettävä globaaleja koordinaattijärjestelmiä, jotka tulee ottaa Suomessa huomioon. Liikenne- ja viestintävirasto Traficomissa on käynnissä väylä- ja merikarttauudistus, jossa N2000-korkeusjärjestelmään sidotut merikarttatuotteet ja väylien syvyystiedot otetaan vaiheittain käyttöön loppuvuodesta 2020 alkaen. N2000-korkeusjärjestelmän käyttöönotto takaa valtakunnallisesti ja myös kansainvälisesti paremman syvyystietojen yhteensopivuuden. – Tulevina vuosina merikartoitus- ja vesiväyläpalveluihimme liittyy jatkuva kehitystarve merenkulun automaation ja digitalisaation myötä, joten vaatimukset tarkoille tiedoille ja tietojen hankinnan kriteereille kasvavat entisestään. On hienoa päästä mukaan KaRef-hankkeeseen, jolloin voimme antaa palautetta työhön ja toisaalta saamme tietoa, mitä referenssijärjestelmille tullaan tulevaisuudessa tekemään, sanoo tiiminvetäjä Maarit Mikkelsson Traficomin merenmittauspalveluista. – Suomessa on panostettu paljon kansalliseen laserkeilausohjelmaan ja ilman geoidimallia pistepilviä ei saa muunnetuksi kansalliseen N2000-korkeusjärjestelmään. KaRef-hankkeessa tutkitaan myös, voidaanko kansallisen geoidimallin tarkkuutta parantaa, joten odotan innolla projektin tuloksia, kertoo johtaja Juha Vilhomaa Maanmittauslaitoksesta. |