Vt 12 Lahden eteläisen kehätien ensimmäiset viheralueet valmistuvat jo tänä kesänä. Niissä käytettävää ”multaa”, eli kasvualustaa on otettu talteen pitkin rakennettavaa aluetta. Lahden päässä VALTARI-allianssin alueella kasvualustojen mullan seulonta käynnistyi toden teolla 29.4.2019, kun ensimmäiset kuutiot hyrskähtivät seulan läpi.
Juhannukseen 2019 mennessä kasvualustaa oli valmistettu jo yli 6000 m3. Tätä ennen työtä oli valmisteltu jo edellisvuonna sekä pitkin kevättä. Kasvualustan valmistamisessa käytetään hankealueelta saatua maa-ainesta sekä tarvittaessa muualta tuotavaa maa-ainesta tai lannoitteita. VALTARI-allianssin Skanska Infra Oy tekee tämän parissa yhteistyötä kokeneen yhteistyökumppaninsa Hyvinkään Tieluiska Oy:n kanssa.
Työvaiheet kasvualustan valmistamisessa pääpiirteittäin ovat nämä:
- Kesällä 2018 tehtiin vieraslajikartoitus maastossa. Haitallisia vieraslajeja ei käytetä työmaalla kasvualustana, sillä ne kilpailevat alkuperäisen lajiston kanssa.
- Kasvualustan kerääminen talteen ja analysointi.
- Kasvualustan sekoitus.
- Kasvualustan levitys.
- Kylvö ja istutus.
- Kasvualustan mm. laatua ja kerrosvahvuutta seurataan ja maanäyteanalyysejä otetaan myös valmiista rakenteista. Valmis, hyväksytty kasvualusta on tae sille, että kylvökset ja istutukset lähtevät kasvamaan parhaalla mahdollisella tavalla.
- Rakentamis- ja takuuajan hoitotyöt alkavat.
Kasvualustojen seulonta tehdään tehokkaalla (30 tn) telakaivinkoneella ja päijät-hämäläisen yrityksen Allu Oy:n seulakauhoilla. Allu-kauhat ja telakone yhdessä mahdollistavat mobiilin seulontatyön työmaan eri lohkoilla pienimmissäkin erissä, jotta maa-ainesten siirtely työmaan sisällä olisi mahdollisimman vähäistä. Perusperiaate on, että kasvualustaan vaaditut partikkelit sekoitetaan Allu-kauhalla homogeeniseksi seokseksi, joka vastaa Eurofins Oy:n maanparannusohjetta. Muita työssä käytettäviä koneita ovat Gradall-luiskakone, jolla multa levitetään.
Kesällä 2019 Lahden päähän kehätietä valmistuu viheralueita ja Launeen ja Kujalan kohdalle.
”Koululaisten ollessa kesälomalla teemme viherrakenteita Ajokadun ja Orvokkitien alueelle ja syksyllä Kujalan eritasoliittymään”, kertoo vihertyönjohtaja Tuukka Järvinen Skanska Infra Oy:ltä. ”Molemmat alueet eroavat toisistaan merkittävästi. Launeen vihertyöt ovat luonteeltaan kaupunki-infran vihertyötä ja neliömäärät ovat pieniä. Samalla tekemisen aikataulutus on haasteellista muiden alueella tehtävien infratöiden vuoksi. Kujalan taas vihertyöt ovat osa perinteisempää liikenneviheralueiden maisemointityötä, jossa aarit vaihtuvat hehtaareiksi ja detaljitason vihertyötä on vähemmän.”
36 eri puuvartisten lajia
Valtari-allianssin osuudella rakennettavaa kehätietä pelkästään puuvartisten kasvien kirjo on varsin laaja ja sisältää kaiken kaikkiaan 36 lajia tai lajiketta. Istutusten suunnittelussa on otettu huomioon asuinkiinteistöjen läheisyys.
”Esimerkiksi Orvokkitien viheralueille istutetaan jaloja lehtipuita, kuten tammia (Quercus robur), vuorijalavia (Ulmus glabra) ja metsälehmuksia (Tilia cordata) meluvalliin sekä yksittäisinä puistopuina. Meluvallien metsitysten lajikirjo on laaja, pitäen sisällään 9 eri puulajia. Edellä mainittujen lisäksi mukana on nopeakasvuisempaa harmaaleppää, pihlajaa, rauduskoivua ja raitaa, ja syksyn ja talven lehdetöntä ajanjaksoa täydentävät havut kuuset ja männyt. Kasvutapansa ja muotonsa puolesta lajikirjoa elähdyttää Launeen eritasoliittymän pylväslehmukset (Tilia ahonen)”, Tuukka Järvinen selventää.
Kuvassa Lahden päässä Vt 12 rakennettavaa kehätietä meluvalleihin istutettavia puulajeja.
Alueilla tehtävät pensasistutukset ovat liikenneviheralueille tyypillisiä massaistutuksia, koska viheralueet ovat laajoja ja niitä tarkastellaan enimmäkseen liikkuvasta kulkuvälineestä. Istutusten sijoittelussa suunnitteluvaiheessa on huomioitu tulevaisuuden hoidon näkökulmat.
Työt tehdään pitkälti liikennettä häiritsemättä
Kasvualustan, eli ”mullan” seulonta tapahtuu usein lohkoilla, jossa säilytetään muitakin maamassoja ja seulonta ei sinällään vaikuta liikenteeseen. Kasvualusta kuljetetaan istutuspaikalle kuorma-autoilla.
Aikanaan mullan, eli kasvualustojen levitys tulevalle viheralueelle voi aiheuttaa liikennekaistojen sulkemista, jos kyseisellä väylällä jo on liikennettä.
Kasvualustojen seuloja ei toivo sateita, viherrakentaja taas toivoo niitä (istutuksen jälkeen)
”Kasvualustojen valmistaminen työmaaolosuhteissa on aina haastava ja erilainen projekti. Oikean seossuhteen saavuttamisen lisäksi sääolosuhteilla on suuri merkitys, sateista kesää ei mullanseuloja koskaan toivo. Kasvualustan levitys-, kylvö- ja istutustöiden jälkeen viherrakentaja taas toivoo sateita sopivassa suhteessa, jotta kasvuun lähtö onnistuisi mahdollisimman hyvin”, Tuukka Järvinen toteaa.
Viheralueiden rakentamisen onnistumisen määrittelee osittain myös rakentamis- ja takuuajan hoidon laatu, määrä ja oikea-aikaisuus, sillä onhan kasvualustat ovat vain yksi, tosin merkittävä osuus viherrakennetta, joka on näyttävimmillään vasta muutamien vuosien päästä.
Tavoitteena ympäristötehokas ja ekologisesti kestävä kasvualusta
Vt 12 Lahden eteläinen kehätie -hankkeen Lahden päässä urakoivan VALTARI-allianssin toimintatapa on mahdollistanut sen, että mm. tieosuuteen käytettävien kasvualustojen valmistamisprosessiin on päästy perehtymään hyvissä ajoin. Samalla on ollut aikaa miettiä ja kartoittaa erilaisia toimintamalleja.
VALTARI-allianssin sisällä käytössä oleva CEEQUAL arviointi- ja pisteytysjärjestelmä sekä Viherympäristöliiton KESY-hanke (kestävä ympäristörakentaminen) ovat myös muokanneet ja ohjanneet kasvualustan valmistamisprosessia. Tavoitteena on ympäristötehokas ja ekologisesti kestävä kasvualustan tuotantoprosessi.
Seuraa hanketta:
www.vayla.fi/vt12letke
www.facebook.com/vt12letke
www.twitter.com/vt12letke (@Vt12Letke)
