Raekausi 2014 laittoi ennätystilastot uusiksi

Raepäiviä ja suurien rakeiden päiviä kertyi viime kesänä ennätyksellisen paljon. Suomussalmella 31.7. alas sataneet rakeet olivat halkaisijaltaan ennätyssuuria.

Ilmatieteen laitoksen mukaan raepäiviä kertyi viime kesänä ennätyksellisen paljon, kaikkiaan 58 kappaletta. Vahinkoa aiheuttaneita raekuuroja esiintyi käytännössä lounaisrannikolta aina Käsivarren Lappiin asti. Vappuaaton ja lokakuun alun välisenä aikana raetapauksia havaittiin yhteensä 461 kappaletta, kun kesällä 2013 tapauksia kertyi noin 235 ja toissa kesänä 291 kappaletta.

Suurin havaittu rae isompi kuin pesäpallo

Suuria eli halkaisijaltaan yli kahden sentin kokoisia rakeita havaittiin 19.5.–27.8. välisenä aikana 28 eri päivänä, kun niitä vuotta aiemmin kirjattiin 15 päivänä. Tämä on selvästi suurin havaittu lukumäärä sitten kesän 2010, jolloin suuria rakeita havaittiin 22 päivänä. Myös jättirakeita eli halkaisijaltaan viisi senttimetriä tai suurempia satoi kahtena eri päivänä ja tämän lisäksi neljän senttimetrin suuruisia rakeita tuli ainakin neljänä päivänä. Suurien rakeiden havaintoja kertyi 86 kappaletta.

Suurimmat havaitut rakeet olivat pesäpallon kokoisia eli noin yhdeksän senttimetrin kokoisia ja ne havaittiin Suomussalmella 31. heinäkuuta Helena-rajuilman yhteydessä. Tilastoissa, jotka yltävät 1930-luvulle, ei ole varmuudella havaittu aiemmin yli 8 cm kokoisia rakeita. Myös 12.7. Käsivarren Lapissa Kaarensuvannon raekuuro oli myös poikkeuksellinen, sillä näin pohjoisessa ei ole aikaisemmin tilastoitu kuuden senttimetrin kokoisia rakeita.

Poikkeuksellisen suuria rakeita ei havaittu pelkästään Suomessa, sillä Tanskassa satoi toukokuun lopulla noin 4 cm kokoisia ja Etelä-Norjassa elokuun alussa noin 7 cm rakeita. Etenkin Norjan rakeet ovat todennäköisesti suurimmat maassa koskaan havaitut.

- Varsin tapahtumarikas ja vilkas raekausi on takana. Kaikki kesäkuukaudet olivat vilkkaita eikä pitkiä rakeettomia jaksoja syntynyt lainkaan, Ilmatieteen laitoksen meteorologi Jari Tuovinen toteaa.

- Vaikka etenkin alkukesä oli sään osalta aikamoista vuoristorataa, tiesi se rakeille suotuisia olosuhteita. Viileinä jaksoina satoi paljon pikkurakeita ja helleilmassa rakeet sitten kasvoivat suuremmiksi nousuvirtausten voimistuessa, Tuovinen lisää.

Myös menneenä kesänä Ilmatieteen laitos teki yhteistyötä myrskybongareiden kanssa raehavaintojen keruun osalta. Lumiraetapauksia ei kirjata tietokantaan, koska ne poikkeavat monin tavoin jäärakeista, eivätkä aiheuta vahinkoa.

Raekausi 2014 tiivistettynä

Harvinaisen kokoisia rakeita jo toukokuussa

Toukokuun alkupuoli oli kolea ja useampana päivänä satoi lumirakeita. Kuukauden puolivälissä sää lämpeni tuntuvasti ja voimakkaita sade- ja ukkoskuuroja saapui etelästä helleilmamassan myötä.  Ukkoskuurojen yhteydessä satoi 19.5. maan etelä- ja länsiosassa (mm. Nauvo, Luvia, Pälkäne ja Imatra) yleisesti 3–4 cm kokoisia rakeita ja uudemman kerran heti seuraavana päivänä mm. Haminassa, Polvijärvellä sekä Lieksassa. Näin suuria rakeita ei ole aiemmin havaittu näin varhain toukokuussa.

Vielä kuukauden 25. päivänä satoi etelässä ja idässä 2–4 cm kokoisia rakeita. Rakeita havaittiin toukokuussa viitenä eri päivänä.

Touko-kesäkuun vaihteessa oli lyhyt jakso, jolloin rakeita ei havaittu, mutta 4.6.–9.6. rakeita tuli maan etelä- ja keskiosassa päivittäin. Vihdissä ja Viitasaarella 6.6. sekä Lohjalla 9.6. rakeet olivat suurimmillaan kahden senttimetrin kokoluokkaa. Tämän jakson jälkeen sää viileni tuntuvasti ja rakeet muuttuivat jopa lumi- ja räntäsateiksi juhannusviikon aluksi.

Rakeet värittivät juhannusta tänäkin vuonna niin aattona kun itse päivänä. Juhannuspäivänä raehavaintoja kertyi ympäri maan n. 60 kappaletta, mikä oli suurin yksittäisen päivän havaintomäärä. Kaikki havainnot olivat pieniä rakeita. Loppukuusta viileässä ilmamassassa esiintyi pääosin pieniä rakeita. Rakeita satoi kesäkuussa 15 eri päivänä.

Heinäkuussa paljon kookkaita rakeita ja Helena-rajuilman jättirakeet

Helteiden palatessa heti kuukauden alkupäivinä kehittyivät olosuhteet suotuisiksi kookkaammille rakeille. Heinäkuussa satoi rakeita 17 eri päivänä.  Kooltaan 2,5–3 cm rakeita satoi 3.7. Rautalammilla sekä Saarijärvellä, 4.7. Liperissä, 17.7. Savonrannassa sekä 27.7. Tohmajärvellä.

Vieläkin voimakkaampia raekuuroja esiintyi 26.7. Rovaniemen ympäristössä sekä 28.7. Vihannissa, joissa suurimmat rakeet olivat halkaisijaltaan 4 cm. Heinäkuun kovimmat raekuurot eivät kuitenkaan vielä lukeutuneet edellä mainittuihin tapauksiin, sillä 12.7. iltapäivällä Pohjois-Lapin Kaaresuvannossa raju raekuuro teki vahinkoa ja rikkoi mm. auton tuulilaseja.

Suurimmat jättirakeet olivat noin 6 cm kokoisia. 31.7. Helenan-päivän rajuilman supersolu-ukkosen yhteyteen muodostui jättirakeita, jotka kasvoivat Suomussalmen länsi- ja pohjoispuolella 7–9 cm suuruisiksi.    

Rakeita havaittiin myös elo- ja syyskuussa

Edellisistä vuosista poiketen aktiivisuus jatkui myös läpi elokuun, sillä kuukauteen mahtui peräti 18 raepäivää. Vaasassa 4.8. rankkasateen yhteydessä alas satoi 2 cm rakeita ja joitakin päiviä myöhemmin 7.8. sekä 10.8. Satakunnan ja Pohjanmaan alueella vastaavan kokoisia jääkappaleita.

Päivittäin rakeita satoi myös 13.–16.8. maan länsiosassa sekä 19.–24.8. etelärannikon ja Oulun välisellä alueella. Iisalmen Pörsänmäessä 24.8. illan suussa sataneet rakeet olivat 3,5 cm suuruisia. Vielä 27.8. osui pääkaupunkiseudulle äkäinen raekuuro, jossa Pohjois-Helsingissä rakeet olivat paikoin reilun 3 cm kokoisia.

Syyskuussa raekuurot olivat jo yksittäisempiä. Syyskuussa raepäiviä oli enää kolme.