Uusi työkalu viherrakentamisen ympäristövaikutusten arviointiin16.04.2015 9.00  Viherrakentamisen ympäristövaikutusten arviointiin on kehitetty uusi työkalu. Laskentatyökalun avulla viherrakentaja tai kasvualustan tuottaja voi arvioida toimintansa ilmastovaikutuksia, rehevöittävää ja happamoittavaa vaikutusta sekä energiankulutusta ja kehittää toimintaansa entistä ympäristöystävällisemmäksi. – Työkalu auttaa muun muassa kasvualustan valinnassa ja koostumuksen optimoinnissa, ja sillä voidaan puntaroida eri vaihtoehtojen ympäristövaikutuksia, kertoo tutkija Frans Silvenius Luonnonvarakeskuksesta (Luke). Silveniuksen mukaan kasvualustan koostumusta optimoimalla voidaan vähentää alustasta ympäristöön huuhtoutuvien ravinteiden määrää ja kasvihuonekaasupäästöjä. Viherrakentamisen ympäristövaikutuksia selvitettiin Luonnonvarakeskuksen (Luke) koordinoimassa LIFE09 ENV FI 570 LCA IN LANDSCAPING -hankkeessa vuosina 2010–2014. Yhteistyökumppaneina olivat Hämeen Ammattikorkeakoulu, Viherrakenne Jaakkola Oy ja Viherympäristöliitto ry. Kasvualustoista vapautuu kasvihuonekaasuja ja huuhtoutuu ravinteita Tutkimustulosten mukaan kaikkein merkittävimmät ympäristövaikutukset nurmikon perustamisessa ja hoidossa tulevat kasvualustan tuotannosta ja ominaisuuksista, koska nurmikon perustaminen edellyttää paksua kasvualustaa. Kun kasvualustan paksuus on 20 cm:ä, hehtaarin alueelle tarvitaan 2000 m3 alustaa. Kasvualustan sisältämän turpeen hajoaminen hiilidioksidiksi puolestaan aiheuttaa viherrakentamisen suurimmat ilmastovaikutukset, sillä turve lasketaan uusiutumattomaksi raaka-aineeksi. – Tulos puoltaa ratkaisuja, joissa turve korvataan kasvualustan tuotannossa biojätteestä tai mädätetystä jätevesilietteestä tehdyllä kompostilla, toteaa erikoistutkija Oiva Niemeläinen Lukesta. Oleellinen osa viherrakentamisen ympäristövaikutuksia ovat myös nurmikoilta tapahtuvat ravinnehuuhtoumat. Ne ovat kompostipitoisilla kasvualustoilla suuremmat kuin turvepohjaisilla kompostin suuremman ravinnepitoisuuden vuoksi. Kompostin käyttö kasvualustana kuitenkin kierrättää ravinteita ja näin ollen vähentää uusiutumattomien luonnonvarojen käyttöä. Kompostin tuotantoketju kuluttaa myös vähemmän energiaa kuin turpeen, joten kompostin käyttö säästää myös sitä kautta luonnonvaroja. Kompostoinnissa voitaisiin vielä tehostaa ravinteiden talteenottoa, mikä vähentäisi sekä kasvihuonekaasupäästöjä että lisäisi kompostin käyttöarvoa ravinteena. Kasvihuonekaasujen vähentämiseksi ja nurmikolta tapahtuvien ravinnehuuhtoumien ehkäisemiseksi tarvitaan kuitenkin jatkotutkimuksia. Nurmikon hoidon ympäristövaikutukset vähäisiä – Yllättävää hankkeessa oli havaita, kuinka vähän nurmikon perustamis- ja hoitovaiheiden polttoaineenkulutuksella oli merkitystä ilmastovaikutukseen. Skenaariossa, jossa koko orgaaninen aines kasvualustassa oli turvetta, turpeen hajoamisen ja tuotannon osuus ilmastovaikutuksesta oli 92 prosenttia, kun nurmikon leikkuun osuus jäi puoleentoista prosenttiin, Niemeläinen sanoo. Kompostilla vastaavaa ilmastovaikutusta ei synny, mutta kompostointiprosessissa vapautuu vaihtelevia määriä kasvihuonekaasuja, joiden ilmastovaikutus on kuitenkin vähintään 40–60 prosenttia pienempi kuin turpeen tuotannon ja hajoamisen. Käyttämällä haketta tai puunkuorta kompostoinnin tukimateriaalina ero on vielä suurempi. |
