Jätteiden arvoaineet tehokkaammin talteen05.02.2013 10.22
Jätteiden hyödyntämis- ja käsittelyketjuissa häviää paljon arvokkaita raaka-aineita. Esimerkiksi elektroniikan sisältämät arvokkaat metallit kannattaisi ottaa nykyistä paremmin talteen. VTT:n, Aalto-yliopiston, Suomen ympäristökeskuksen SYKE:n ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston tutkimus on tuottanut uutta tietoa jätehuollon tulevaisuuden kehitystarpeista. Jäte on muuttumassa hyödykkeeksi, jolla käydään maailmanlaajuista kauppaa. Tiukkenevien kierrätystavoitteiden ja raaka-aineiden hintojen nousun odotetaan edistävän myös uusien materiaalihukkaa vähentävien innovaatioiden syntymistä. Nykyisin erilaiset jätemateriaalit sekoittuvat keräilyvaiheessa, koska vain osa niistä pystytään lajittelemaan. Murskaukseen perustuvat kierrätysprosessit soveltuvat huonosti yhä monimutkaisemmiksi muuttuvien tuotteiden sisältämien raaka-aineiden erottamiseen. - Materiaalikierrätystä voidaan lisätä tehostamalla jätteiden lajittelua ja keräilyä sekä parantamalla käsittely- ja erotusmenetelmiä siten, että arvoaineet saadaan mahdollisimman hyvin talteen, toteaa johtava tutkija Ulla-Maija Mroueh VTT:ltä. Tuotteen kierrätettävyys olisi otettava huomioon jo tuotesuunnittelussa. Jätteiden hyödyntämis- ja käsittelyketjuja kehitettävä Tutkimuksessa kehitettiin uusi lähestymistapa jätearvoketjujen analysointiin. Analyysien perusteella ketjuissa tapahtuva jätteiden hyödyntäminen materiaalina ja energiana on edullista sekä ympäristön että usein myös kustannusten kannalta. Osalle jäteraaka-aineista tarvitaan kuitenkin uusia kustannustehokkaampia ratkaisuja. - Keskeiseksi ongelmaksi todettiin hyvälaatuisen tiedon puuttuminen jätteen koostumuksesta ja käyttäytymisestä käsittely- ja hyödyntämisprosesseissa. Tietoa tarvitaan raaka-ainekierrätyksen ympäristöhyötyjen arvioinnissa ja kannattavuuden parantamisessa, huomauttaa SYKEn erikoistutkija Helena Dahlbo. - Merkittäviksi kehityskohteiksi todettiin muun muassa keräyksen ja murskausta edeltävän materiaalien erottelun tehostaminen, kierrätysprosessien optimointi ja reaaliaikainen seuranta sekä koko arvoketjun materiaalien analysointi, toteaa projektitutkija Maria Törn Aalto-yliopistosta. Tulevaisuudessa kierrätystavoitteet kiristyvät Kiristyvät kierrätystavoitteet yhdessä orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon kanssa tulevat vaikuttamaan oleellisesti jätteiden hyödyntämiseen ja käsittelyyn. Tuottajavastuun kiristyminen aiheuttaa myös uusia haasteita etenkin sähkö- ja elektroniikkaromun, romuautojen ja muovipakkausten käsittelyssä. Vuonna 2020 rakennus- ja purkujätteistä tulisi kierrättää 70 %. Suomessa tavoitteen saavuttaminen edellyttää uusien vaihtoehtojen kehittämistä erityisesti jätepuun kierrätykseen ja määrällisesti pienempien raaka-ainevirtojen, kuten muovien, eristemateriaalien, lasin ja jätekipsin hyödyntämiseen. Orgaanisen jätteen kaatopaikkakielto tuo myös uusia haasteita. Muun muassa biojätteen ja muovien kierrätystä tulisi kehittää. Biojätteen käsittelyn kannattavuutta voidaan parantaa mm. yhdistämällä energiahyödyntäminen ja materiaalien, kuten ravinteiden ja kemikaalien raaka-aineiden tuotanto. Vastikään päättyneessä, Tekesin rahoittamassa hankkeessa ovat VTT:n, Aalto-yliopiston, SYKEn ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston lisäksi olleet mukana myös Ekokem Oy Ab, Kuusakoski Oy, Outotec Oyj, Ruukki Metals Oy, Metso Oy, Rudus Oy, Turun Seudun Jätehuolto Oy, Jätekukko Oy ja Kiertokapula Oy.Vastikään päättyneessä, Tekesin rahoittamassa hankkeessa ovat VTT:n, Aalto-yliopiston, SYKE:n ja LUTin lisäksi olleet mukana myös Ekokem Oy Ab, Kuusakoski Oy, Outotec Oyj, Ruukki Metals Oy, Metso Oy, Rudus Oy, Turun Seudun Jätehuolto Oy, Jätekukko Oy ja Kiertokapula Oy. Uusien materiaalien kestävä kierrätys -raportti verkossa: http://www.vtt.fi/inf/pdf/technology/2012/T60.pdf |
