Ilmastoystävällisempää kaivostoimintaa verkostojen yhteistyöllä - Sandvik aikoo säilyttää paikkansa edelläkävijänä19.02.2021 13.00
Samalla kun kaivostoiminta muuttuu aiempaa vaativammaksi, on sen oltava yhä vastuullisempaa. Sandvik on päättänyt säilyttää toimialallaan edelläkävijyyden raskaiden työkoneiden sähköistämisellä ja digitaalisilla ratkaisuilla, osana Business Finlandin veturiyrityshanketta. ”Tavoitteenamme on kaivosprosessin parantaminen siten, että kaikki tekeminen perustuu kestävän kehityksen mukaiseen toimintaan”, sanoo tutkimus- ja teknologiajohtaja Jani Vilenius. Yksi kaivostoiminnan isoista trendeistä viime vuosina on ollut dieselkäyttöisten kaivoskoneiden sähköistäminen. Syynä ovat olleet niin kustannukset kuin dieselkoneiden tuottamat päästöt. Kaivos- ja urakointiteollisuuden toimittaja Sandvik on ollut toimialansa edelläkävijä muun muassa etäohjattavien ja automatisoitujen kaivoskoneiden valmistajana jo pari vuosikymmentä. Se aikoo pitää asemansa myös jatkossa, nyt raskaiden työkoneiden sähköisillä ja digitaalisilla ratkaisuilla sekä entistäkin paremmilla palvelukonsepteilla. Yhtiö pääsi investointistrategiallaan yhdeksi Business Finlandin veturiyritys-hankkeista.
Kaivostoiminta muuttuu entistä haasteellisemmaksi ilmasto- ja ympäristösyiden lisäksi inhimillisistä syistä. ”Kaivokset ulottuvat yhä syvemmälle eivätkä ne ole kaupunkien keskustoissa, joten työolosuhteet ovat aiempaa vaativampia. Mitä paremmin me pystymme automatisoimaan ja digitalisoimaan tuotantoa, sitä paremmin pystymme ohjaamaan tuotantoprosessia sekä sen tuottavuutta, luotettavuutta ja turvallisuutta”, Vilenius sanoo. KOKO VERKOSTO SOUTAA SAMAAN SUUNTAAN Business Finland käynnisti vuoden 2020 alussa veturiyritysten haastekilpailun, jossa kansainvälisesti toimivien yritysverkostojen vetureiden on ratkaistava merkittäviä tulevaisuuden haasteita ja kasvatettava tutkimus-, kehitys- ja innovaatioinvestointejaan (TKI) Suomeen. Kilpailussa on vuoden sisällä aloitettu kuusi veturihanketta, joista yksi on Sandvikin. Kun Sandvik kehittää ja uudistaa omaa liiketoimintaansa, samalla se kannustaa ja vähän pakottaakin samassa veturihankkeen ekosysteemissä eli kumppaniverkostossaan toimivia pk-yrityksiä, korkeakouluja ja tutkimuslaitoksia kehittymään. Ne puolestaan tuuppaavat omalla osaamisellaan Sandvikia taas eteenpäin. ”Olemme tehneet vuosia töitä saadaksemme verkoston, joka soutaa venettä samaan suuntaan kuin me. Nyt tätä verkostoa vahvistetaan veturihankkeen ja siihen liittyvien investointien avulla. Meillä on hyvät mahdollisuudet tutkimukseen ja tuotekehitykseen, ja voimme antaa näitä mahdollisuuksia esimerkiksi yliopistoille”, Vilenius kertoo. ”Haluamme haastaa pitkän tähtäimen strategialla erityisesti liikkuvien työkoneiden uudistamiseksi yliopistot mukaan Turussa, Tampereella, Helsingissä ja Lappeenrannassa, mutta pois sulkematta ketään. Myös VTT on isossa roolissa.” Tamperekin on ollut Sandvikille hyvä yhteistyökumppani, mutta veturihankkeessa yhtiö pukee päälleen maajoukkuepaidan, koska Suomelle haetaan pitkäaikaista globaalia vientituotetta ja -markkinaa. SUOMEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ VAATII PÄIVITYSTÄ Kilpailua maanalaisen kaivostoiminnan sähköistymisessä hallitsee Sandvikin lisäksi muutama muu globaali yritys, mutta kilpailu kiristyy koko ajan ja markkina on aiempaa helpommin myös uusien toimijoiden ulottuvilla. ”Meidän on oltava aktiivisia, jotta pidämme markkinajohtajuutemme, kasvamme ja annamme kaivostoiminnan osaamisessa asiakkaille sen lisäarvon, mitä muut eivät pysty antamaan. Meille on yhä tärkeää, että meillä säilyy kyvykkyys tehdä teknologiatoimintaa Suomessa ja että saamme täältä osaajia”, Vilenius sanoo. Vileniuksen mukaan Suomi on ollut Sandvikille hyvä toimintaympäristö, mutta sitäkin on päivitettävä. ”Meidän pitää yhä kehittää sellaiset toimintaympäristöt, joissa tehdään huippututkimusta ja josta saadaan osaajia. Teollisuuden ja julkisen puolen tutkimus- ja testausympäristöjä pitää pystyä yhdistämään nykyistä paremmin ja avaamaan ovia puolin ja toisin. Tällaista toimintaa vahvistamalla saamme myös houkuteltua tänne kansainvälisiä opiskelijoita ja työntekijöitä. Omat opiskelijamme ja osaajamme eivät enää pian riitä”, hän toteaa. Pelkillä verotuspuheilla ja säällä ei Suomeen kovia osaajia saada. ”Suomella pitää olla vahva virtuaaliyliopisto, jotta pystymme tekemään yhteistyötä maailman huippujen kanssa. Samaan aikaan meillä on kuitenkin oltava teknologioita, joissa olemme aidosti parhaita ja jolla me voimme antaa lisäarvoa kansainvälisessä verkostossa”, Vilenius kuvailee. HUIPPUMENESTYS EI SYNNY ILMAN HUIPPUTUTKIMUSTA Suomella alkaa olla laajaa osaamisvajetta, vaikka Sandvik kouluttaa henkilöstöä myös itse. ”Meillä alkaa olemaan hiukan gäppiä jo huippukoneistajista ja valmistusteknologiaosaajista, joten näiden alojen konepajakouluun pitää panostaa myös jatkossa. Koneet eivät synny vain digitalisoinnilla, vaan ne pitää pystyä myös valmistamaan. Huippuosaajia tarvitaan myös koneistuspuolelle.” ”Tutkimus- ja koulutusohjelmia on pystyttävä uudistamaan yliopistoissa ja alalle on houkuteltava uusia opiskelijoita. Nuoret eivät välttämättä tiedä, että tälläkin toimialalla voidaan vastata kestävän kehityksen haasteisiin.” Haastattelun lopuksi Jani Vilenius painottaa, että Suomen menestyksen takeena on yritysten, korkeakoulujen ja valtion yhteinen tahtotila: se tarkoittaa sitä, että yrityksillä on mahdollisuuksia investoida ja onnistua, yliopistot ja maan vientiteollisuus menevät samaan suuntaan ja yliopistoilla on halukkuudet sekä mahdollisuudet olla maailman kärkeä. ”Yrityksille ei tule huippumenestystä, jos meillä ei ole Suomessa huippututkimusta. Tulevaisuus rakennetaan tutkimuksella, ja sillä se kilpailukykykin luodaan.” Teksti: Marjo Ollikainen Kuvat: Sandvik |
”Uudet kaivokset perustuvat siihen, ettei niitä edes näe maan pinnalla, ja että niissä on aiempaakin turvallisempaa tehdä töitä. Tavoitteenamme on käytettävän energian ja ympäristön säästäminen, materiaalihukan vähentäminen, niin vähäinen veden käyttö kuin mahdollista sekä turvallisuus – eli koko kaivosprosessin parantaminen siten, että kaikki tekeminen perustuu kestävän kehityksen mukaiseen toimintaan”, kertoo tutkimus- ja kehitysjohtaja Jani Vilenius.