Rakennetun ympäristön vuotuinen hiilijalanjälki on kartoitettu
29.03.2020 11.00
Laskennan tuloksena on yhden vuoden kokonaispäästöt Suomen rakennetusta ympäristöstä, 16 590 kt CO2. Luku saatiin laskemalla yhteen kyseisen vuoden uudis- ja korjausrakentamisen, purkamisen sekä olemassa olevien rakennusten käytön ja ylläpidon päästöt. Laskelmien rakennukset käsittävät Suomen koko rakennuskannan. Infraan sisältyvät maamme liikenneverkot sekä yhdyskuntatekniikka.
Laskelmissa on eritelty talon- ja infrarakentamiseen käytetyt materiaalit, mutta työmaatoiminnot, logistiikka ja purkaminen ovat yhtenä kokonaisuutena, koska niitä ei ole jaoteltu Tilastokeskuksen tiedoissa. Tieverkon päästöissä on mukana maantiet ja kadut ilman siltoja, tunneleita ja vastaavia muita rakenteita lähtötietojen puuttumisen vuoksi. Rataverkon päästöissä on arvioitu uuden radan rakentaminen 10 kilometriksi.
Päästövähennyspotentiaalia kiviaineskuljetuksissa sekä uusio- ja kierrätysmateriaalien käytössä
Tieverkon vuosittainen hiilijalanjälki on noin 86 kt CO2 ja rataverkon 43 kt CO2. Suurimmat päästöt aiheutuvat materiaalikäytöstä: asfaltista (73 kt CO2), betonista (21 kt CO2) ja teräksestä (17 kt CO2). Infrarakentamisen osalta rakentamisen, korjausrakentamisen ja kuljetusten tiedot sisältyvät rakentamisen kokonaislukuihin, ja infran laskelmissa on energiankulutuksesta vain kunnossapito.
Infrarakentamisessa päästövähennyspotentiaalia löytyy etenkin kuljetustarvetta vähentävästä kiviainesten alueellisesta hyödyntämisestä sekä kierrätys- ja uusiomateriaalien käytöstä.
Hiilijalanjäljen määrittämisessä käytettiin elinkaariperusteista laskentatapaa, vaikka hiilijalanjälki laskettiin läpileikkauksena yhdelle vuodelle. Tiedot kerättiin vuodelta 2017.
Rakennusten käytönaikainen energiankulutus muodostaa peräti kolme neljäsosaa maamme koko rakennetun ympäristön vuotuisesta hiilijalanjäljestä. Viimeisestä päästöneljänneksestä puolet tulee rakennusmateriaaleista ja toinen puoli muun muassa työmaatoiminnoista ja kuljetuksista.
Rakennusten ylivoimaisesti suurin kasvihuonekaasujen päästölähde on edelleen niiden energiankulutus, vaikka vähäpäästöisempiin energialähteisiin siirtyminen on pienentänyt käyttövaiheen hiilijalanjälkeä reilulla neljänneksellä viime vuosikymmenellä.
Rakennusteollisuuden tiekarttatyön seuraavissa vaiheissa tarkastellaan mahdollisuuksia ja riskejä, pyritään löytämään tehokkaimmat keinot päästöjen vähentämiseksi sekä asetetaan tavoitteet ja välietapit matkalle vuoteen 2035. Tiekartan on tarkoitus valmistua kesäkuun alussa.
Rakennusteollisuus RT tekee Vähähiilinen rakennusteollisuus 2035 -tiekartan yhteistyössä ympäristöministeriön ja sidosryhmiensä kanssa. Laskelmista ja toteutuksesta vastaa Gaia Consulting Oy.
Rakennusteollisuuden hanke on osa hallitusohjelman mukaista, työ- ja elinkeinoministeriön koordinoimaa eri toimialaliittojen tiekarttatyötä, jonka pohjalta hallitus alkaa valmistella keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmaa sekä uutta ilmasto- ja energiastrategiaa. Päämääränä on hiilineutraali Suomi 2035.
Rakennusteollisuus RT:n vähähiilisyyden tiekartan nykytila-analyysin tuloksia esiteltiin ympäristöministeriön Vähähiilisen rakentamisen vuosiseminaarissa 9.3. Nykytila-analyysin raportti tulee julkisesti saataville RT:n tiekartan nettisivulle viikon 12 aikana www.rakennusteollisuus.fi/tiekartta
