Suomen luonto on tunnetusti täynnä kuvankauniita ihmeitä sekä moniin käyttötarkoituksiin hyödynnettäviä luonnonvaroja. Tuhansien metsien ja järvien lisäksi saatavilla on myös paljon mineraaleja, jotka ovat syypäänä siihen, että kaivostoiminta Suomessa on päässyt kukoistamaan.

Kaivostoiminta on ollut lähestulkoon aina suuri osa Suomen teollisuuden kenttää, ja kaivosteollisuuden historia sisältääkin monia mielenkiintoisia virstanpylväitä.

Juuret ulottuvat jopa rautakaudelle

Tämä saattaa tulla osalle lukijoista yllätyksenä, mutta ympäri Suomea on löytynyt todisteita jopa esihistoriallisista kaivoksista. Maaperästä on löytynyt monia tarpeellisia mineraaleja kuten kuparia, rautaa ja kultaa.

Muun muassa raudan monipuolisesta käyttämisestä on löytynyt viitteitä rautakauden ajalta ja varhaisin rautasulatto voidaan ajoittaa noin 350-luvulle ennen ajanlaskua. Raudan valmistamista tuhat vuotta sitten käytetyin keinoin on myös mahdollista päästä katsomaan erilaisissa näytöstapahtumissa.

Suomen ensimmäinen varsinainen kaivos avattiin vuonna 1542. Kaivos sijaitsi Lohjan Ojamolla, josta se saikin nimensä Ojamon rautakaivos. Se pysyi toiminnassa vuoteen 1863 saakka, ja sen perustaminen johti muun muassa monien ruukkien, kuten Mustion ruukin, perustamiseen.

Ojamon kaivostoiminta ei suinkaan päättynyt tähän, vaan samaisella alueella toimi 1925-1965 välisenä aikana Ojamon kalkkikivikaivos. Toiminta lopetettiin, kun kalkkiesiintymät oli louhittu loppuun. Nykyisin kaivos on kaivostornia lukuunottamatta täysin veden alla.

Suomessa on tällä hetkellä 44 kaivosta, jotka löytyvät aika tasaisesti koko maan laajuudelta. Suomessa louhitaan ja rikastetaan lähinnä seuraavia metalleja:

• kromi
• nikkeli
• kupari
• sinkki
• koboltti
• hopea
• kulta

Suurin osa teollisuusmineraalikaivoksista on eteläisemmässä Suomessa ja metallimalmikaivokset, kuten kultakaivokset, ovat pohjoisemmassa Suomessa.

Kaivostoiminnan kohtaamia haasteita

Kaivostoiminta ei kuitenkaan ole aina ollut täysin ruusuilla tanssimista, vaan matkan varrella on kohdattu paljon erilaisia haasteita. Nykyaikana kysymykset pyörivät paljon ympäristövaikutusten ympärillä, sillä kaivostoiminnasta aiheutuu paljon esimerkiksi ilma- ja vesipäästöjä. Se aiheuttaa myös meluhaittaa ja tärinää. Kaikkein merkittävin kaivostoiminnasta aiheutuva vaikutus on pölyäminen sekä lähialueiden vesistöihin kohdistuvat muutokset.

Kuitenkin suomalainen innovatiivinen ajattelu sekä sitoutuminen ympäristöystävällisyyteen tuo valoa tunnelin päähän. Suomalaiset alan ammattilaiset pyrkivät keksimään ratkaisuja nykyaikaisiin haasteisiin.

Haasteita voi verrata minkä tahansa muun alan kohtaamiin hankaluuksiin. Nykyaikainen kuluttaja on tietoinen ja vaatii käyttämiltään palveluilta aikaisempaa huomattavasti enemmän. Hyvä esimerkki tästä on nettikasinot ilman rekisteröitymistä: ne keksittiin, kun nettikasinoiden pelaajat alkoivat olla täysin kypsiä pitkiin rekisteröinti- ja vahvistusprosesseihin, jotka veivät innon itse pelaamiselta.

Tunnettuja kaivoksia

Sotkamosta löytyvä Talvivaaran kaivos on Suomen suurin nikkelikaivos. Se aloitti toimintansa vuonna 2008. Vaikka Talvivaaran kaivos tuottaakin pääsääntöisesti nikkeliä, siellä tuotetaan myös sinkkiä eli se on virallisesti monimetallikaivos. Talvivaara tuli kuuluisaksi vuonna 2012 sen kipsisakka-altaassa tapahtuneen vuodon vuoksi. Se on kuitenkin sittemmin parantanut kaivoksen olosuhteita sekä veden tislausta.

Kittilässä sijaitsee Euroopan suurin kultakaivos, Kittilän kaivos eli Suurikuusikon kultakaivos. Tämä kaivos sijaitsee noin 50 kilometrin päässä Kittilän keskustasta. Sen omistaa kanadalainen Agnico Eagle Mines ja louhinnan oletetaan jatkuvan vuoteen 2035 saakka.

Kittilän kultaesiintymä löytyi oikeastaan vahingossa, sillä kyseisellä alueella tehtiin tielinjan oikaisua jolloin tutkimusavustajat Pekka Puhakka ja Jorma Valkama sattuivat huomaamaan kultataskulöydöksen.

Jo pitkän aikaa sitten toimintansa lopettanut Haverin kaivos löytyy Ylöjärveltä (ent. Viljakkala). Sen kaivostoiminta lopetettiin jo vuonna 1960, jolloin kaivoksen vesipumput pysäytettiin. Kaivos alkoi pikkuhiljaa täyttyä vedestä, joka teki siitä suositun sukelluskohteen.

Valitettavasti kuitenkin kaivokseen kuoli sukeltajia, jonka jälkeen se asetettiin sukelluskieltoon. Kaivos sittemmin tyhjennettiin vedestä, kun louhintatoiminta oli tarkoitus aloittaa uudelleen. Lamavuosina hanke kuitenkin lakkautettiin, ja kaivos on jälleen päässyt täyttymään vedestä. Nykyisin Haverin kaivos on jälleen tunnettu sukelluskohde, joskin aikaisempaa valvotumpi.