Mitä opittiin nurmenviljelystä kasvukaudella 2017?

Kuvassa näkyy selviä kaliumin puutosoireita nurmella: vaalenneita, kuolleita lehdenkärkiä, juurella kuolleita lehtiä, kokonaisuudessaan kalpea keltaisenvihreä kasvusto. Kuva: Kullervo Palovaara.

Kasvukausi 2017 oli nurmelle erittäin haasteellinen. Myöhäinen kevät ja viileä sää hidastivat merkittävästi nurmen kasvuunlähtöä. Kasvustot olivat vaihtelevia ja talvituhoja esiintyi paikoitellen runsaasti. Ensimmäinen korjuu viivästyi viikon-kaksi ja sato jäi monin paikoin 20-40 % normaalia pienemmäksi.

Tänä kesänä typen puute ei rajoittanut ensimmäisen nurmisadon kasvua aikaisempien vuosien tapaan vaan pahimpia olivat fosforin, kaliumin, rikin, magnesiumin ja sinkin puutteet. Puutosoireita näkyi lähes kaikilla lohkoilla ja loput paljastuivat Yara Megalab-kasvianalyysissä. Nopeimmat korjasivat niitä YaraVita-lehtilannoituksella ja lisälannoituksella, joka tehtiin pääsääntöisesti Kaliumsuolalla. Tulokset nurmen 1.sadon ravinnepuutoksista löydät täältä. 

Pahimpia ravinnepuutteita olivat kakkossadolle tyypilliset typen ja rikin puute. Mutta myös ensimmäisen sadon vitsaukset, fosforin ja sinkin puute jatkoivat kasvustojen kurittamista. Lannoituksiin tehtiin koko kesän paljon villauksia, lisättiin kaliumia, hiveniä ja lannoitusmääriä, joiden avulla kasvustot tasoittuivat ja paranivat huomattavasti. Yhteenveto nurmen 2.sadon ravinnepuutoksista löytyy täältä. 

Kahden aikaisemman kesän runsaat sateet ovat todennäköisesti kuljettaneet herkästi huuhtoutuvat ravinteet: kaliumin, rikin ja matalamman pH:n mailla sinkin, syvempiin kerroksiin maassa. Siksi näiden ravinteiden puutokset ovat olleet runsassateisilla alueilla kesästä toiseen yhä pahempia. Toinen syy on yksipuolinen, typpivaltainen lannoitus ja maaperän köyhtyminen. Kylmä kevät ja kylmät kesäyöt heikensivät nurmen fosforinottoa, mikä näkyi hitaana kasvuna ja satomenetyksinä. Tänä kesänä satoerot hyvän ja huonon viljavuusfosforiluokan nurmilohkojen välillä olivat poikkeuksellisen suuret. Myös uusien nurmilajikkeiden kaliumlannoitussuositukset vaatisivat pikaista päivitystä, koska nykyiset eivät riitä.

Havaintokaistoilla eri puolilla Suomea YaraMila Y 4:lla ja YaraMila NK 2:lla lannoitetut nurmikaistat erottuivat selvästi parempina verrattuna YaraBela Suomensalpietarilla lannoitettuihin - myös ne, joille oli levitetty lietettä. Kaliumköyhillä mailla sato oli jopa kaksinkertainen. Sinkkipitoisilla YaraVita-lehtilannoitteilla saatiin Yara Kotkaniemen nurmikokeissa keskimäärin 5 % sadonlisää, rehuun 10 % korkeampi raakavalkuainen ja 20-30 % korkeampi sinkkipitoisuus sulavuuden pysyessä samana. Erityisesti tällaisena haasteellisena keväänä fosforipitoinen, moniravinteinen YaraVita Solatrel-lehtilannoite tuotti selvää tulosta monen nurmenviljelijän pelloilla.

Nurmikesäksi tätä ei voi kutsua, mutta kikka kolmosilla sen kanssa tuli toimeen.  Onneksi kakkossadosta tuli määrältään ja laadultaan keskiverto. Syksyn keleistä riippuen kolmas sato voi onnistua, mutta monin paikoin sen korjuu venyy syyskuun lopulle.