”Tänä vuonna ensi kertaa sitten vuoden 2014 rakentaminen kasvaa hitaammin kuin Suomen talous. Rakentamisen kasvu on ollut vahvaa viime vuosien aikana. Hallituksen 110 000 uuden työpaikan tavoitteesta on kasassa noin 86 000, joista 24 000 on tullut rakentamiseen. Luvut puhukoot puolestaan”, summaa Rakennusteollisuuden pääekonomisti Sami Pakarinen.
Asuntorakentamisen korkean tason ennakoidaan jatkuvan ensi vuoteen asti. Viime vuonna asuntoaloituksia oli peräti 46 000, mikä on 20 000 enemmän kuin pari vuotta aiemmin. Tänä vuonna asuntoaloituksia ennakoidaan lähtevän käyntiin 44 000 ja ensi vuonna 40 000 asuntoa. Kerrostaloille myönnetyissä rakennusluvissa on kuitenkin nähty jo tasaantumista pääkaupunkiseudulla ja selvää laskua Tampereella.
”Suurimmista kaupungeista asuntorakentaminen tulee lupien valossa vetämään vielä Turussa ja Oulussa. Kasvun painopiste on siirtynyt selvästi keskisuurten kaupunkien sarjaan. On mielenkiintoista nähdä, miten suurten asuntojen kysynnälle tänä vuonna käy. Espoossa, Vantaalla ja jopa Nurmijärvellä uudisomakotitalojen rakentaminen on piristynyt selvästi”, Pakarinen sanoo.
Kohtaanto-ongelma rakennusalalla osin myytti
Rakentamisen kasvu on tuonut mukanaan myös tuotantokapeikkoja. Erityisesti työmaan johtohenkilöistä on syntyneeseen pullonkaulaan ei ole nähtävissä helpotusta.
”Rakennusyritysten keskeisin kasvun este on tällä hetkellä ammattitaitoisen työvoiman saatavuus. Kun katsomme rakennusalan avoimien työpaikkojen ja työttömien määrän kehitystä, voimme kuitenkin todeta, että rakentamisen kohtaanto-ongelma ei ole niin vaikea kuin esimerkiksi kaupan alalla. Silti tarvitaan toimia niin muuntokoulutuksen kuin sähköisen työnvälityksenkin edistämiseksi, jotta työ ja tekijät kohtaavat toisensa entistä paremmin”, Sami Pakarinen toteaa.
Infrarakentamisessa valtion määrärahoja on tällä hallituskaudella kohdennettu erityisesti väyläverkon korjausvelan kuriin saamiseen. Uusinvestoinnit ovat jääneet vähäisiksi.
”Ensi vuoden liikenneinfran rahoitus on vielä auki. Ilman lisäpäätöksiä valtion kokonaisrahoitus uhkaa kutistua ensi vuonna lähes 500 miljoonalla eurolla. Väyläverkoston tulevaisuutta pohtinut parlamentaarinen työryhmä esitti hiljattain pitkäaikaisia korotuksia rahoitustasoon ja vaihtoehtoisia rahoitustapoja kehittämisinvestointeihin. Toivon, että nämä otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon jo tämän kevään kehysriihessä”, sanoo Rakennusteollisuus RT:n toimitusjohtaja Aleksi Randell.