Yaran kaivosjohtaja Teija Kankaanpää: Fosfori ei lopu mutta sen kierrätystä pitää tehostaa

Share |
07.07.2018 15:01

teijakaivos.jpg

Siilinjärven apatiittikaivoksen johtaja Teija Kankaanpää tunnustaa olevansa pitkän linjan kemiralainen. Hän toimi pitkään Kemiran ja Kemira Growhow:n palveluksessa ennen siirtymistään Yaran kaivosjohtajaksi Siilinjärvelle vuonna 2010.

(kuva: Yaran kaivosjohtaja Teija Kankaanpää Siilinjärven apatiittikaivoksen edustalla.)

Kankaanpää kehuu norjalaisyhtiön satsauksia toimipaikan turvallisuuteen ja toiminnan kehittämiseen. Yaran investoinnit ovat mahdollistaneet uusien menetelmien ja tekniikoiden kokeiluja. Sen seurauksena syötteen hallinta ja rikasteen ajo kaivoksella on parantunut merkittävästi.

Kaivoksella on parhaillaan meneillään YVA-menettely päälouhoksen jatkamiseksi pohjoiseen tai länsilaajennuksen toteuttamiseksi. Ympäristölupahakemus on tarkoitus jättää viimeistään elokuussa , jonka jälkeen aluehallintoviraston käsittely ja mahdolliset valitukset vievät arviolta 4-5 vuotta.

Yaran kaivos on jo nyt alueen kolmanneksi suurin työnantaja Siilinjärven kunnan ja Karjalan lennoston jälkeen. Kaivoksella käy päivittäin töissä 750 henkeä, mutta sen välilliset vaikutukset ovat jopa 2370 henkilötyövuotta.

Siilinjärven tuottama apatiitti käytetään kokonaan Yaran toimesta. Apatiitista noin 85 prosenttia käytetään Siilinjärvellä fosforihapon valmistukseen. Arviolta 10 prosenttia fosforihaposta käytetään Siilinjärven lannoitetehtaalla, loput kuljetetaan Uudenkaupungin lannoitetehtaalle ja Kokkolaan rehufosfaattien valmistukseen. Yaran Suomen toiminnoille kaivoksen toiminta on perusedellytys.

Kankaanpään mukaan fosforivarannot eivät ole maapallolla loppumassa. Sen kysyntä kuitenkin kasvaa, jonka vuoksi fosforin kierrätystä on kehitettävä. Yara Suomi onkin UPM:n kanssa mukana ravinteiden kierrätystä koskevissa tutkimushankkeissa.

Kankaanpään mukaan ”on kestävän kaivostoiminnan mukaista tavoitella mahdollisimman korkeaa saantia. Kemira satsasi aikanaan sellaisen rikastusprosessin kehittämiseen, jolla apatiitti saadaan mahdollisimman hyvin talteen. Nykyään rikastamon saanti apatiitin suhteen on noin 90 prosenttia”.

Yara on perustanut Siilinjärven toimipisteeseen yhteistoimintatyöryhmän, joka koostuu monista sidosryhmistä. Työryhmä on toiminut pian pari vuotta. Kokouksissa päällimmäisinä huolenaiheina ovat nousseet esille räjäytysten vaikutukset, teollisen toiminnan  vaikutukset alueen läheisyydessä olevien kiinteistöjen arvoon sekä Yaran jälkitoimet kaivoksen tullessa elinkaarensa päähän vuonna 2035.

Kankaanpää on osallistunut Kestävän kaivostoiminnan verkoston hallituksen työskentelyyn sen perustamisesta lähtien. Toiminta on edennyt pisteeseen, jossa kaivosyhtiöiden tulisi ottaa verkoston laatima vastuullisuusjärjestelmä käyttöön.

”Kaivosvastuujärjestelmän toimeenpano ja sitä koskevat auditoinnit ovat verkoston työskentelyn ja sidosryhmien motivaation kannalta tärkeitä”, sanoo Kankaanpää, ja toivoo sidosryhmiltä haastajan roolia auditoinneissa.

Verkoston työskentelyn ja kaivosyhtiöiden toiminnan helpottamiseksi Kankaanpää pitää hyvänä Kanadan kokemusten soveltamista myös Suomeen. Siellä vastuullisuusjärjestelmän tueksi on luotu käyttäjän opas (operating manual) ja valvontaryhmä (review board), jotka helpottavat järjestelmän soveltamiseen liittyvien ongelmien ratkaisemista.

Kankaanpää viittaa Ruotsin kokemuksiin, missä kaivosyhtiöt  ovat käyttäneet omia valvontatyöryhmiä (review board), joissa 2-3 ulkomaista asiantuntijaa on käynyt läpi rikastushiekka-altaiden hoitoa.

Kaivosvastuujärjestelmässä voisikin olla perusteltua ottaa käyttöön kolmansien osapuolten tekemät arviot (third party review), joissa ulkopuoliselta taholta pyydetään arviota järjestelmän sisäisestä suunnittelusta ja toimeenpanosta.

Kaivosvastuujärjestelmän toimeenpanossa Kankaanpää ei näe suurempia ongelmia. ”Monissa kaivoksissa pähkäillään samojen ongelmien kanssa. Voisi olla luontevaa käsitellä näitä kysymyksiä Kaivosteollisuus ry:n ympäristöjaoston kautta, jolloin tieto saataisiin jaettua koordinoidusti kaikille kaivoksille”, hän suosittelee.

UUTISEN JULKAISIJA: www.kaivosvastuu.fi

20.02.2019 17:00Pyhäjärvellä monipuoliset mahdollisuudet kiertotalouskentässä
20.02.2019 14:12Timo Räikkönen nimitetty johtajaksi Destiaan
19.02.2019 19:11Yrjö Raunisto: Miten tehdä Suomesta jälleen maanrakennuskoneiden valmistuksen kärkimaa?
19.02.2019 10:01Tukes: Lujuuslajitellussa rakennepuutavarassa puutteita
18.02.2019 20:00Kehittynyttä mittausteknologiaa louhinta- ja kaivoskäyttöön
17.02.2019 18:55Maanrakennus Seppo Formisto Oy:n Kobelco SK270SRLC-5: Tyylikäs viimeistä piirtoa myöten
17.02.2019 15:33Konepäivät Matekon uudessa Oulun toimipisteessä ensi lauantaina 23.2.
17.02.2019 9:11Rakennuskustannukset nousivat tammikuussa 1,9 prosenttia vuodentakaisesta
16.02.2019 11:11Hitachi-konekiertue ensi viikolla 18.-22.2. - katso tästä paikkunnat ja lähde koeajolle!
15.02.2019 19:01Doofor kallioporakoneita esillä Münchenissä - tervetuloa tutustumaan osastolle C2.205

Siirry arkistoon »