Tutkimus: Kaivokset kasvattavat Suomen bkt:tä 1,2 miljardilla

Kaivosteollisuus lisää tuoreen tutkimuksen mukaan Suomen bruttokansantuotetta 1,2 miljardilla eurolla vuodessa. Kokonaisvaikutus kansantalouden tulovirtoihin on kaikkiaan 3 miljardia euroa.

Konsulttiyhtiö KPMG:n tekemässä selvityksessä ovat mukana sekä suorat että epäsuorat vaikutukset. Henkilötyövuosia ala kerryttää suoraan ja epäsuorasti yhteensä noin 13 000.

Kaivoksista hyötyvien ketju on pitkä ja ulottuu aina malminetsinnästä kaivostuotteiden jatkojalostajiin ja kaivospaikkakunnilla palveluita tarjoaviin pienyrityksiin. Selvityksen mukaan ala tuo muille toimialoille noin miljardin euron välillisen tulovirran, josta palvelualat saavat 53 prosenttia ja jalostus 46 prosenttia.

Suurimpia tulovirtoja saavat kaivosteollisuuden ulkopuoliset alat ovat muu teollisuus, kuljetus ja varastointi, sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, tukku- ja vähittäiskauppa sekä ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta. Lisäksi mm. hallinto ja tukipalvelut sekä rahoitus- ja vakuutustoiminta saavat osansa kaivosten tuloista.

Uuteen nousuun akkuteknologialla

Teknologiateollisuuteen kuuluvan Kaivosteollisuus ry:n toiminnanjohtajan Pekka Suomelan mukaan alan näkymät ovat piristyneet muutaman viime vuoden aikana. Tähän ovat vaikuttaneet maailmantalouden parantunut tilanne ja megatrendit kuten sähköinen liikenne ja energiamurros.

– Esimerkiksi sähköautojen akkujen tuotanto on meille suuri mahdollisuus. Suomesta löytyy kaikkia tarvittavia akkumetalleja ja niiden jatkojalostuksen osaamista, Suomela kertoo. – Kasvava akkutuotanto tarvitsee uutta kaivostoimintaa, koska jo käytössä olevat raaka-aineet eivät kierrätettynäkään riitä nopeasti kasvaviin tarpeisiin.

Uusia hankkeita esimerkiksi kobolttikaivosten avaamiseksi ja kobolttisulfaatin ja -rikasteen tuottamiseksi on vireillä useita. Kaustisten litium-kaivos aloittaa tuotantonsa näillä näkymin ensi vuonna.

Kestävä ja kannattava kaivostoiminta vaatii ennakoitavuutta

Kaivosten tuotteet jatkojalostetaan usein kotimaassa, mikä edellyttää alalta kiinteää yhteyttä jalostajiin, yliopistoihin ja huippututkimukseen. Esimerkiksi Suomessa toimivat metallien jalostajat muodostavat yhdessä kaivosten kanssa alan johtavan keskittymän EU:ssa.

– Kaivosten toimintaedellytyksistä on huolehdittava myös jatkossa, jotta kaivosklusterin innovatiivinen ja kestävä kasvu on mahdollista, Suomela muistuttaa.

Tutustu Kaivosteollisuuden taloudelliset vaikutukset Suomessa -selvitykseen