Koneyrittäjät: Sillat saatava kuntoon ja raha liikkumaan urakointiketjussa

Share |
27.04.2019 10:01

siltaremppaa.jpg

Tulevan hallituksen ensimmäisiä tehtäviä on varmistaa, että liikenneverkon korjausvelkaa ryhdytään taittamaan. Samalla julkisten korjausvelkarahojen ehtona on oltava, että myös työn varsinainen tekijä urakointiketjun loppupäässä saa rahansa ajallaan, vaati Koneyrittäjien liittovaltuusto 26.4.2019 Helsingissä.

Korjausvelkaohjelma loppui liian lyhyeen. Nyt tarvitaan nopeita päätöksiä tiestön rahoituksen lisäämiseksi. Huonokuntoisen tieverkon rappeutumisvauhti kiihtyy nopeasti ja teiden korjausvelka kasvaa hallitsemattomasti.

Jotta tieverkon kunto ei romahtaisi vielä nykyisestäkin, on tulevan hallituksen laitettava tieverkko kuntoon ja osoitettava tähän riittävä rahoitus.  Tieverkkoon on investoitava suunnitelmallisesti. Perusväylänpidon rahoitusta on lisättävä pysyvästi vähintään 300 miljoonaa euroa vuosittain.

Riittävä perusväylänpidon taso on minimissään 1,3 miljardia euroa vuodessa.  Korjausvelkaohjelmalla ja aiemmalla lisärahoituksella on velan kasvu saatu pysähtymään, mutta tiestön saaminen parempaan kuntoon vaatii pitkäaikaista rahoitustason nostoa.

Perusväylänpidon rahoituksella pidetään huolta olemassa olevasta tieverkosta ja varmistetaan liikenteen turvallisuus ja sujuvuus.

Teiden kunnossapito ja ajoissa tehdyt korjaukset säästävät rahaa. Toimenpiteiden lykkääminen tulee kalliiksi, koska korjaukset ovat aina sitä raskaampia ja suurempia mitä myöhemmäksi niitä lykätään. Optimaaliseen ylläpitoon pitää varata riittävästi rahaa, jotta huonokuntoisia teitä voidaan korjata vastaamaan tarvetta. Esimerkiksi alemmalla tieverkolla teiden rakenteellinen kunto heikkenee. Teiden rungot eivät kestä nykykuormitusta.

Erityisen huolissaan Koneyrittäjät on siltojen kunnosta. Koneyrittäjät joutuvat käyttämään kiertoreittejä satojen siltojen kohdalla erikoiskuljetuksina suoritettavissa työkoneiden siirroissa. Massamme on yli 14 000 siltaa, joista huonokuntoisina on painorajoitettuja noin viisisataa. Lisäksi maassamme on vähintään toinen mokoma siltoja, joita rajoittaa työkoneenkuljetuksen vaatima telimassa. Iso osa silloista sijaitsee alemmalla tieverkolla eli juuri niillä teillä, joita tarvitaan työkonekaluston viikoittaisissa siirroissa.

Siltojen kunnostaminen vaatii oman kohdennetun ohjelmansa, jotta kiertoreittien määrä ei räjähdä käsiin.

Rahankulku urakointiketjussa on varmistettava. Julkisten korjausvelkarahojen ehtona on oltava, että myös työn varsinainen tekijä urakointiketjun loppupäässä saa rahansa ajallaan. Maksuaikojen venyttäminen on valitettavasti vallitseva käytäntö maarakennusalalla. Pääurakoitsijat venyttävät maksuaikoja aliurakoitsijoiden kustannuksella, mistä on päästävä eroon.

18.05.2019 13:33Rakennuskustannukset nousivat huhtikuussa 1,7 prosenttia vuodentakaisesta
17.05.2019 15:45Saattoautojen käyttö vakiintumassa päällystystyömaiden turvallisessa ohittamisessa
16.05.2019 18:01Metallinjalostajat ry:n toimitusjohtaja Kimmo Järvinen: Päästökauppakompensaatio tärkeä viennille ja ilmastolle
16.05.2019 10:42INFRA ry: Yötyö on työturvallisuusriski asfalttitöissäkin
15.05.2019 9:23DAF johtaja PACCAR:in pääjohtajaksi
14.05.2019 12:22Mählers tuo markkinoille tehokkaan harjatelan kuorma-autoihin ja pyöräkuormaajiin
13.05.2019 14:10Kainuun Soran Lokotrack-päivitys toi lisää tehoa ja toimintavarmuutta
12.05.2019 12:11Uutta näyttöteknologiaa koneohjaukseen Novatronilta
11.05.2019 17:11Kuljetus-Logistiikka 2019 -tapahtumassa vieraili yhteensä 15 474 kävijää
10.05.2019 11:11Volvo CE ja Trimble kehittävät 3D-päivityksen kaivukoneen Dig Assist -ohjausjärjestelmään

Siirry arkistoon »