Työllisyys- ja ilmastotavoitteet on nostettu hallitusohjelman keskiöön, ja myös kaupungistumiskehitys on otettu huomioon. Tämä näkyy niin liikenteen kuin asumisenkin linjauksissa.
Hallituksen päätös edistää nopeita raideyhteyksiä Helsingistä Turun, Tampereen ja idän suuntaan sekä lupaus antaa jo kesäkuussa liikennehankkeita sisältävä lisäbudjetti saavat erityiskiitosta rakennusalalta.
”Nopeat raideyhteydet parantavat työ- ja asuntomarkkinoiden toimivuutta, kun ihmisten on mahdollista käydä töissä aiempaa kauempaa ja hyvien yhteyksien varrelle syntyy lisää asumisen mahdollisuuksia”, Rakennusteollisuus RT:n toimitusjohtaja Aleksi Randell arvioi.
Hallitus osoittaa myös väylien korjaamisen 300 miljoonaa lisäeuroa per vuosi jo ensi vuodesta lukien.
”Tämä on pysyvä lisäys, joka pysäyttää teiden ja ratojen pitkään jatkuneen rapistumisen. Luotettava väyläverkko alentaa teollisuuden logistiikkakustannuksia ja parantaa yritysten ja Suomen kilpailukykyä”, RT:n infratoimialan johtaja, INFRA ry:n toimitusjohtaja Paavo Syrjö lisää.
Väylähankkeet ja väylien perusparantamisen pysyvä rahoitustason nosto lyhentävät matka- ja kuljetusaikoja, mikä on välttämätöntä myös elinkeinoelämän kannalta.
Pitkäjänteinen liikennepolitiikka ja ilmastonäkökohdat framilla
Hallituksen linjaukset edistävät ilmastotavoitteiden saavuttamista. ”Pelkästään liikenne aiheuttaa viidesosan suomalaisten hiilijalanjäljestä. Hyvät raideyhteydet kannustavat siirtymään joukkoliikenteen käyttäjäksi”, Paavo Syrjö muistuttaa.
12-vuotinen liikennejärjestelmäsuunnitelma luo tulevaisuuden liikennehankkeista kauas ulottuvan investointihorisontin, joka vakauttaa taloutta ja lisää rohkeutta työllistää.
”Kunnianhimoisia hankelinjauksia kannattaa nyt kiirehtiä. Niiden avulla Suomi siirretään Euroopan laidalta liikenteelliseksi solmukohdaksi, ja EU-rahaakin on tähän haettavissa. Pääväylät kaksiraiteisiksi ja nelikaistaisiksi”, Syrjö rohkaisee.
Rakentaminen työllistää ja lisää verotuloja
Rakennusala on merkittävä työllistäjä Suomessa, ja rakentamiseen käytetystä rahasta hyötyy verotuksen kautta koko yhteiskunta.
Edellisellä hallituskaudella rakentamiseen syntyi 30 000 työpaikkaa ympäri Suomen. Ala työllistää nyt vajaat 200 000 ja rakennustuoteteollisuus mukaan laskien noin 280 000 ammattilaista. Rakentamisen, kiinteistönpidon ja niihin liittyvien palvelujen parissa työskentelee yli puoli miljoonaa suomalaista – joka viides työllisistä. Miljardin euron investointi alalle luo 15 000 työpaikkaa vuodeksi. Työpanoksesta puolet tehdään työmaalla, puolet tuoteteollisuudessa ja erilaisten oheispalvelujen piirissä. Rakentamiseen sijoitetusta eurosta noin 40 prosenttia on veroja ja veronluonteisia maksuja, jotka kertyvät yhteiskunnalle.