GTK käynnistää Geokemialliset taustapitoisuuskartoitukset Sotkamon kunnan alueella

29.05.2020 9:44

GTK_logo.jpg

Geologian tutkimuskeskus (GTK) täydentää geokemian tietokantaansa kesällä 2020 ottamalla maaperä- ja vesinäytteitä Sotkamon kunnan alueella Tipasjärvien, Kantoluoman, Nimisenkankaan, Airikkalan, Honkavaaran, Kalliojärven ja Saarijärven ympäristössä.

Näytteitä kerätään 1.6.–30.9. välillä. Maaperänäytteet otetaan lapiolla alle metrin syvyyteen ulottuvista kuopista, ja näytteenoton jälkeen kuoppa täytetään ja peitetään. Vesinäytteet otetaan pääasiassa lähteistä ja pienistä virtavesistä. GTK:n työntekijät (yht. 2–3 henkilöä) liikkuvat alueella autolla teitä pitkin ja maastossa kävellen. Näytteenotosta ei koidu ympäristölle haittaa. Vastaavaa maaperän taustapitoisuustutkimusta on toteutettu vuosittain: vuonna 2016 ja 2017 Kittilän, Sodankylän ja Oriveden kunnissa, vuonna 2018 Kolarin, Ranuan, Kemin ja Keminmaan kunnissa sekä vuonna 2019 Kaustisella ja Raahessa.

Näytteenotto on osa GTK:n taustapitoisuuskartoitusta, jonka tavoitteena on selvittää useiden eri alkuaineiden tavanomaiset luonnolliset taustapitoisuudet maaperässä. Pitoisuustulokset tallennetaan valtakunnalliseen maaperän taustapitoisuus karttapalveluun, joka on julkinen. Vesinäytteistä määritetään noin 40:n eri alkuaineen pitoisuus- ja ominaisuustiedot. Tieto vesien luonnollisista alkuainepitoisuuksista vahvistaa alueiden geokemiallista kokonaiskuvaa. Kartoituksen myötä saadaan lisätietoa maaperän koostumuksesta ja siitä, miten suuria raskasmetallipitoisuuksia eri maalajeissa on luonnostaan, ja missä ihmisen toiminta näkyy ympäristöissä.

Geokemiallinen kartoitus palvelee ympäristötutkimusta. Tietoa tuotetaan ympäristöviranomaisten ja alueen muiden toimijoiden käyttöön. Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (VNa 214/2007) velvoittaa selvittämään niin kutsutut taustapitoisuudet, jotta maaperän pilaantuneisuutta voidaan arvioida. Tietoa luonnostaan tavanomaista suuremmista metalli- ja arseenipitoisuuksista maaperässä ja vesissä voidaan hyödyntää myös alueiden kaavoituksessa.

Ravinteiden, raskasmetallien ja arseenin luonnolliset pitoisuudet kuvastavat kallioperän ja maaperän kehityshistoriaa. Pintamaassa voi näkyä lisäksi ihmisen toiminnan vaikutukset. Esimerkiksi liikenteen tai teollisuuden päästöt voivat kulkeutua sateen ja pölyn mukana maaperään, ja ojitukset voivat taas vaikuttaa vesien tilaan.

 

09.07.2020 8:45Valtatie 3:n remonttiin kolmeksi vuodeksi Hämeenkyrössä
08.07.2020 14:20Harjavallan kuonarikastamo kasvattaa jauhatuskapasiteettia
07.07.2020 15:45Lakan Betoni Oy keskittää toimintojaan Lopelle sekä Varkauteen - Forssan tehdas myyty Kiilto Oy:lle
06.07.2020 10:30Bridgestone laajentaa kaivosalan asiakkaille tarjottavaa ratkaisuvalikoimaa
05.07.2020 13:33Terrafamen kestävän kehityksen katsaus julkaistu
04.07.2020 14:11VIELÄ EHDIT MUKAAN! 3D-Win -perusohjelma- ja maastomallikoulutus Helsingissä 1.-2.9.2020
03.07.2020 23:00KATSO 3.7. LÄHETYS! Ammattilehden Hyviä uutisia! - mahtava paketti alan tuoreimpia kuulumisia - paljon mielenkiintoista maarakennusalan asiaa!
03.07.2020 11:00Metso Minerals Oy ja Rotator Oy yhteistyöhön jälkipalveluissa
02.07.2020 12:00Valtiolta 450 miljoonaa akkuarvoketjun hankkeisiin
01.07.2020 15:00Agnico Eagle: Kittilän kultakaivoksen kaivosvesien purkuputken rakentamisesta on esitetty virheellisiä tulkintoja

Siirry arkistoon »