Hallituksen esitysluonnos uudeksi kaivoslaiksi kumpuaa parin vuoden takaisista lähtökohdista, jotka ovat muuttuneet täydellisesti sekä globaalin pandemian että Venäjän aloittaman sodan seurauksena.
Raaka-aineketjuun syntyneet häiriöt ovat yllättäneet kaikki. Nuo häiriöt voivat vielä lisääntyä entisestään. Samaan aikaan raaka-aineiden kysyntä kasvaa voimakkaasti muun muassa vihreän siirtymän vuoksi. Kun kysyntä kasvaa ja toimitukset mitkä toimitukset vähenevät, on edessä vaikeuksia. Esimerkiksi Euroopan komissio on erittäin huolestunut tilanteesta.
Suomessa asiasta ei ymmärretä olla huolissaan. Nyt tehty lakiluonnos vaikeuttaa hankkeita, jotka vauhdittaisivat raaka-aineiden omavaraisuuden lisäämistä. Siksi Suomi ja Eurooppa ovat lähivuosina entistä enemmän globaalien raaka-ainemarkkinoiden armoilla.
Erityinen huoli Kaivosteollisuudella on siinä, miten kaivoslaki jatkossa järjestää maanomistajien ja malminetsinnän suhteen. Nyt esityksessä pohditaan veto-oikeutta. Vastaavaa oikeutta ei ole naapurimaissamme Ruotsissa eikä Norjassa.
Samoin alaa huolettaa ehdotuksessa oleva muutos, joka toisia kunnille oikeuden päättää kaavoituksella kaivoksen perustamisesta vaikka hanke vaikuttaa usean kunnan alueella.
Nämä ehdotukset antaisivat toteutuessaan maanomistajille ja kunnille mahdollisuuden päättää Suomen osalta eurooppalaisesta raaka-ainestrategiasta. Samalla yritysten investointi-ilmapiiri muuttuisi entistä epävarmemmaksi. Tältä osin muutos huonompaan on jo alkanut, sillä juuri julkaistu Fraser Instituutin selvitys kertoo Suomen kiinnostavuuden kaivosinvestointien kohteena pudonneen sijalle 13. Viime vuonna olimme kymmenes ja vuonna 2019 toinen. Suuntaus on synkkä.
Kaivoslain lisäksi synkkiä pilviä tuo laaja lainsäädäntöpakettiavautuuko kaikille, joka koskettaa toimialaa. Eri ministeriöissä valmisteltavien lakien yhteisvaikutus voi olla musertava.
Kaivosteollisuus ry:n lausunto löytyy tästä.