Kaivosteollisuus: Buy european - suosi suomalaista

Yhdysvallat pystytti elokuussa massiivisen ilmastopaketin Inflation Reduction Actin, joka sisälsi avokätisiä tukia maansa vihreille teknologioille. Tuet suosivat voimakkaasti nimenomaan amerikkalaista tuotantoa.

Ilmaston kannalta tärkeä, mutta protektionistinen toimi, on herättänyt närää EU:ssa ja huolta jopa kauppasodasta. Raaka-ainemarkkinoilla on jo nähty merkkejä, että investoinnit löytävät tiensä USA:n maaperälle.

IRA Yhdysvalloissa pakottaa EU:n tarkastelemaan omaa strategiaansa. Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyenin mukaan unionin on muutettava valtiontukia koskevia sääntöjään ja tuettava vastaavasti eurooppalaisia vihreää siirtymää edistäviä yrityksiä.

Suomen kannalta valtiontuet eivät ole hyvä ratkaisu. Pienet maat jäävät väistämättä valtiontukikisassa kakkoseksi – tai saavat olla tyytyväisiä jopa pistesijoista. Ratkaisu lienee yhteiseurooppalaiset rahastot.

EU:N RAAKA-AINESTRATEGIA VALMISTUU KEVÄÄLLÄ

Metallien saatavuus vastuullisesti on noussut EU:ssa voimakkaan keskustelun alle. EU:lla on ollut raaka-ainealoitteita vuodesta 2008 alkaen, mutta niillä ei ole juurikaan saavutettu tuloksia. Nyt komissio vakuuttaa etsivänsä ratkaisuja.

EU:n raaka-ainestrategia (EU Criticals Raw Material Act) sai lausuntokierroksella yli 500 kommenttia, joita komissio nyt kampaa läpi. Paketti tulee ulos maaliskuun lopussa 2023

Eurooppalaisessa keskustelussa otetaan usein esimerkiksi litium, jota EU:n alueelle tuodaan runsaasti kolmansista maista. Tähän Suomi on vastannut hyvin, sillä Keliber on ilmoittanut lähes 600 miljoonan euron investoinnista Keski-Pohjanmaalle, missä on Euroopan rikkaimpiin kuuluva litiumesiintymä.

CO2-päästöjä ei sovi unohtaa. Tähänkin EU:lla on työkalu nimeltään CBAM. Suomeksi hiilirajamekanismi. Ideana on varmistaa, että EU:n ulkopuolelta tuotavat tietyt raaka-aineet ovat hiilijalanjäljeltään eurooppalaisen tuotannon tasolla. Jos näin ei ole, erotus saavutetaan tuontimaksuilla. Järjestelmä on haasteellinen, kun sen pitäisi tukea myös vientiä.

Maailma on aivan eri asennossa kuin vuosi sitten. Eurooppa haastaa Venäjän aggressiota, tutkii Kiinan yksipuolisuutta ja ärhentelee USA:n itsekkyydelle. Kilpakenttä on kova eikä EU ole erottautunut dynaamisena päättäjänä. Nyt kuitenkin näyttää, että EU on tosissaan - miten on Suomen teollisuuspolitiikan laita? Toivoisi että suomalaisetkin päättäjät ottaisivat tosissaan eurooppalaisen huolen raaka-aineiden saatavuudesta.