Selvitys: Kuntien yhteistyöllä voidaan varmistaa toimiva vesihuolto

24.05.2023 11.00

vesihuolto.jpg

AFRY on laatinut selvityksen vesihuoltolaitosten organisoinnin kehittämisestä. Selvityksen tilasivat Suomen Vesilaitosyhdistys ry ja Etelä-Savon ELY-keskus. Riittävien osaajien ja taloudellisten resurssien varmistaminen ovat vesihuollon merkittävimmät haasteet Suomessa, kun verkostojen ja laitosten saneeraustarpeet kasvavat. Vesihuoltopalveluiden laatu muuttuvissa olosuhteissa voidaan varmistaa sopimusyhteistyöllä, kuntien yhteisillä vesihuoltolaitoksilla sekä resurssien vahvistamisella.

Suomen vesihuoltosektorin yhdeksi merkittävimmäksi haasteeksi on tunnistettu resursseiltaan heikkojen ja pienien vesihuoltolaitosten suuri määrä. Monet vesihuoltolaitokset eivät kykene vastaamaan niille asetettuihin vaatimuksiin vähäisten resurssien vuoksi.

Vesilaitosyhdistyksen henkilöstökyselyn mukaan vesilaitosyhdistyksen jäsenlaitosten henkilöstömäärän mediaani on noin 6,5 henkilöä. Tulevaisuudessa henkilöstöä koskevat haasteet tulevat lisääntymään, sillä uuden henkilöstön rekrytoinnin haasteet näkyvät jo vesilaitoksilla. Noin 42 prosentilla henkilöstökyselyyn vastanneista laitoksista on ollut vaikeuksia rekrytoida uutta henkilöstöä. Rekrytointihaasteet korostuvat etenkin pienimmillä laitoksilla.

Tämän lisäksi Suomen vesihuoltolaitosten verkostojen saneerausinvestointitarve 4–5-kertaistuu nykyiseen verrattuna vuoteen 2040 mennessä, minkä on arvioitu edellyttävän noin 10 miljardin euron panostusta seuraavan 20 vuoden aikana.

Yhteistyöllä leveämmät hartiat 

Vesihuoltoalan haasteet ja niiden tuomat riskit on tunnistettu, mutta rakenteellista uudistumista ei ole juurikaan tapahtunut. Selvityksessä tutkittiin eri kokoisten vesihuoltolaitosten toimintaedellytyksiä esimerkkilaitosten turvin.

Asukaspohjaltaan 10 000 asukkaan vesihuoltolaitos mahdollistaa vesihuollon ammattilaisista koostuvan varallaolon 24/7/365 järjestämisen vesihuoltolaitoksen toimesta, mikä on selkeä parannus monen vesihuoltolaitoksen tilanteeseen. Tällainen asukaskaspohja mahdollistaa noin 7–10 hengen oman henkilöstön. Tämänkokoisen vesihuoltolaitoksen resurssit ovat kuitenkin rajalliset toiminnan kehittämiseen ja toiminnan pitkäjänteiseen suunnitteluun. Lisäksi varahenkilöiden puute aiheuttaa haasteen esimerkiksi lomien aikaisille järjestelyille.

Kun vesihuoltolaitoksen asukaspohja on 50 000 asukasta ja henkilöstöä noin 35–45 henkeä, vesilaitos pystyy järjestämään esihenkilön-, verkoston- ja laitosvarallaolon sekä varmistamaan osaavan henkilöstön kaikissa olosuhteissa. Lisäksi vesilaitos voi palkata jossain määrin asiantuntijoita ja eri alojen osaajia toiminnan turvaamiseksi. Tämän kokoisella organisaatiolla on resursseja toiminnan kehittämiseen ja myös urakehitysmahdollisuuksia henkilöstölle, vaikkakin rajallisesti. Suositeltavana kokoluokkana voidaankin pitää vesihuoltolaitosta, jolla on vähintään 50 000 asukkaan asukaspohja.

Yli 100 000 asukkaan asukaspohja mahdollistaa toiminnan pitkäjänteisen kehittämisen ja puitteet taloudellisesti tehokkaalle toiminnalle toimintaprosesseja systematisoimalla ja standardisoimalla. Tällaiselle vesihuoltolaitokselle voidaan palkata esimerkiksi viestinnän, talousjohtamisen, IT:n tai lainsäädännön osaamista.

Tällä hetkellä vesihuoltolain mukaisia vesihuoltolaitoksia on Suomessa noin 1100 kappaletta. Vesihuoltolaitoksista noin 80–90 vesilaitosta palvellee tällä hetkellä yli 10 000 asukasta.

Suomalaisen ja kansainvälisten esimerkkien opit on kerätty yhteen

Suomessa kuntien välistä vesihuoltoyhteistyötä tehdään pääasiassa vedenhankinnassa ja jätevedenpuhdistuksessa kuntien vesihuoltolaitosten välisenä sopimusyhteistyönä. Myös kuntien yhteiset vedenhankinta- ja jätevedenpuhdistusyhtiöt ovat melko yleisiä.

Muutamat kunnat ovat syventäneet yhteistyötä muodostamalla kuntien yhteisiä vesihuoltoyhtiöitä, kuten esimerkiksi Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy ja Kuopion Vesi Oy. Tämän lisäksi jotkut vesihuoltolaitokset operoivat naapurikunnan vesihuoltolaitosta sopimuspohjaisesti.

Kotimaisten esimerkkien lisäksi selvityksessä tutkittiin organisointiesimerkkejä Ruotsista, Virosta, Tanskasta, Skotlannista, Belgiasta ja Hollannista. Suomesta poiketen muualla Euroopassa on paikoin maantieteellisesti selvästi laajemmalla alueella toimivia vesihuoltolaitoksia. Muun muassa Skotlannin malli eli yksi koko maan kattava vesilaitos, osoittaa sen, että vesihuoltotoiminnan keskittäminen ei edellytä kaikilta osin toimintojen maantieteellistä keskittämistä, vaan tarkoituksenmukaisinta on kehittää yhdenmukaisia toimintatapoja.

Kokemukset yhteistyöstä on kerätty yhteen, jotta kunnat voivat arvioida eri mallien sopivuutta oman alueen vesihuollon kehittämiseksi.

Suositukset kehittämiseen

Raportissa suositellaan edellä mainittujen kokoluokkasuositusten toteuttamiseksi valtion yhdistymiskannusteita vesihuoltolaitosten yhdistämiseksi. Olisi hyvä myös pohtia kuntien vesilaitosten muuttamista yhtiöiksi, mikä varmistaisi, että vesihuolto on toimijan ydintoimintaa. Lisäksi kehotetaan hyödyntämään Hyvän vesihuollon kriteereitä toiminnan laadun arvioinnissa nykyistä laajemmin.

Rahoitus ja ohjaus

Selvityksen rahoittivat Vesihuoltolaitosten kehittämisrahasto ja Etelä-Savon ELY-keskus. Työtä ohjasi Vesilaitosyhdistyksen työvaliokunnasta ja henkilöstöstä sekä Etelä-Savon ELY-keskuksen edustajasta koostunut ohjausryhmä. Työn kuluessa järjestettiin työpaja, johon osallistui useiden vesihuoltolaitosten edustajia.

Linkki selvitykseen:

Reijo Kuivamäki, Anne Kuulas, Eero Makkonen, Terhi Renko ja Ritva Laitala

Selvitys vesihuollon organisoinnista

Vesilaitosyhdistyksen monistesarja nro 87 https://www.vvy.fi/verkkokauppa/tuotteet/selvitys-vesihuollon-organisoinnista/

21.06.2024 17.00KATSO TÄSTÄ JUHANNUSLÄHETYS! Mielenkiintoista kuljetus, maarakennus ja metsäalan asiaa
19.06.2024 9.00Hybridi-Valtra ensiesittelyssä - HAWE goes Ahvenisto
16.06.2024 8.00Jussi Malmi, toimialajohtaja, Wihuri Tekninen Kauppa: "Tulevaisuutta rakennetaan perheyrityksen pitkällä tähtäimellä"
15.06.2024 8.00Odotettu uutuus Hitachilta
14.06.2024 22.00KATSO TÄSTÄ 14.6. LÄHETYS! Ammattilehden Hyviä uutisia! tarjoaa kuljetus-, maarakennus- ja metsäalan tuoreet kuulumiset
14.06.2024 8.00Jorpe - maansiirtolavoja yli 50 vuoden kokemuksella
13.06.2024 8.00Serco tehostaa tuotantoaan
12.06.2024 8.00Kokonaisvaltaista poltto-ainehuoltoa urakointiin
11.06.2024 8.00Maansiirto Mykkälä siirtyi kolmanteen polveen
10.06.2024 9.15Maarakennusurakointia ja kiviainestuotantoa

Siirry arkistoon »