Jyväskylän kaupunki vahvistaa kiertotalousmallia sekä kaupunkiorganisaatiossa että alueellisesti

05.12.2023 10.00

jyvaskyla.jpg

Kiertotalousmalli tulee saamaan Jyväskylässä jatkossa lisää painoarvoa. Samalla yhteistyötä eri toimijoiden kanssa syvennetään.

Jyväskylän kaupunki on yksi kymmenestä OECD-järjestön kumppanikaupungista, jotka saavat järjestöltä tukea kiertotalouden kehittämiseen. Kiertotalousanalyysin laatiminen käynnistyy vuoden 2024 aikana. Muita mukana olevia kaupunkeja ovat muun muassa Berliini, Valencia ja Strasbourg.

– Jyväskylälle tämä merkitsee sitä, että saamme suosituksia ja toimenpide-ehdotuksia siitä, mitä voisimme kaupunkiorganisaation rakenteissa tai yhteistyössä tehdä kiertotalouden edistämiseksi. Selvityksessä saamme realistisen tilannekuvan siitä missä kiertotaloudessa Jyväskylässä mennään, kertoo ympäristöasiantuntija Outi Manninen.

Työ alkaa kartoitusvaiheella, jossa selvitetään, millä tasolla kiertotalous on Jyväskylässä tällä hetkellä ja millaisia haasteita ja ominaispiirteitä juuri Jyväskylässä on. Myöhemmässä vaiheessa mukaan otetaan muita toimijoita, jotta saadaan syvällisempi näkemys siitä, mitä kiertotalous vaatii näillä seuduilla.

– Selvityksen myötä pääsemme käynnistelemään alueellista yhteistyötä, ja toisaalta kaupunki saa samalla syötteitä resurssiviisausohjelman tulevalle päivitykselle. Kiertotalous tulee saamaan ohjelmassa lisää painoarvoa, kertoo Manninen.

Jyväskylä on lisäksi sitoutumassa kansalliseen kiertotalouden Green deal -sopimukseen, jossa toimijat tekevät vapaaehtoisesti sitoumuksia tavoitteista ja teoista, joilla edistetään vähähiilistä kiertotaloutta.

– Meidän on muutettava toimintatapaamme lineaaritaloudesta kiertotalouteen. Se on olennainen osa vihreää siirtymää, toteaa Manninen.

Kiertotalous tukee talouden ja hyvinvoinnin kasvua

– Kiertotalousratkaisut voivat olla hyvin kannattavia sekä taloudellisesti että ympäristön näkökulmasta, eikä kiertotalousmalli on täysin uutta toki Jyväskylässäkään, toteaa Manninen.

– Hyviä esimerkkejä meillä ovat esimerkiksi Mustankorkean biokaasuekosysteemi ja Jyväskylän seudun puhdistamon päätös vaihtaa pH:n tasapainotukseen käytetty sooda kalsiittiin, jota saadaan puuteollisuuden sivuvirroista, mainitsee Manninen.

Jätevedenpuhdistamolla ratkaisu on osoittanut onnistuneeksi, sillä biologisen prosessin pH-tasapainoa on aiemmin ylläpidetty pääasiassa Venäjältä tuodulla soodalla, jonka valmistaminen vaatii runsaasti energiaa. Taloudellisempi kiertotalouskalsiitti tulee huomattavasti lähempää Metsä Fibren Äänekosken biotuotetehtaalta, mikä edistää ympäristöystävällisyyden lisäksi myös huoltovarmuutta.

01.03.2024 19.00KATSO TÄSTÄ 1.3. LÄHETYS! Ammattilehden Hyviä uutisia! tarjoaa kuljetus-, maarakennus- ja metsäalan tuoreet kuulumiset
28.02.2024 12.22Matekon Seinäjoen toimipisteessä tapahtuu - uutta voimaa myyntiin ja Konepäivät tulossa!
28.02.2024 8.00Maarakennusalan kustannukset nousivat vuoden 2024 tammikuussa 1,0 % vuodentakaisesta
27.02.2024 17.00KATSO VIDEO! Dinolift 50 vuotta - Pitkäaikainen yhteistyö Rotatorin kanssa
24.02.2024 11.00Metso toimittaa keskeistä murskaus- ja jauhatustekniikkaa australialaiseen kultakaivokseen
23.02.2024 18.00KATSO TÄSTÄ 23.2. LÄHETYS! Ammattilehden Hyviä uutisia! tarjoaa kuljetus-, maarakennus- ja metsäalan tuoreet kuulumiset
23.02.2024 14.00engcon lanseeraa tärylevyn uuteen kokoluokkaan
22.02.2024 11.00Kaivosteollisuus ry:n EDI-työkalu on nyt julkaistu
20.02.2024 15.00Karjalan ja Savon ratojen parantaminen aloitettava pikaisesti
20.02.2024 12.00Nimitykset: Tuomas Hietanen ja Petteri Karttunen vahvistaa Suomen Rakennuskoneen myyntitiimiä

Siirry arkistoon »