Jyväskylän kaupunki vahvistaa kiertotalousmallia sekä kaupunkiorganisaatiossa että alueellisesti

Kiertotalousmalli tulee saamaan Jyväskylässä jatkossa lisää painoarvoa. Samalla yhteistyötä eri toimijoiden kanssa syvennetään.

Jyväskylän kaupunki on yksi kymmenestä OECD-järjestön kumppanikaupungista, jotka saavat järjestöltä tukea kiertotalouden kehittämiseen. Kiertotalousanalyysin laatiminen käynnistyy vuoden 2024 aikana. Muita mukana olevia kaupunkeja ovat muun muassa Berliini, Valencia ja Strasbourg.

– Jyväskylälle tämä merkitsee sitä, että saamme suosituksia ja toimenpide-ehdotuksia siitä, mitä voisimme kaupunkiorganisaation rakenteissa tai yhteistyössä tehdä kiertotalouden edistämiseksi. Selvityksessä saamme realistisen tilannekuvan siitä missä kiertotaloudessa Jyväskylässä mennään, kertoo ympäristöasiantuntija Outi Manninen.

Työ alkaa kartoitusvaiheella, jossa selvitetään, millä tasolla kiertotalous on Jyväskylässä tällä hetkellä ja millaisia haasteita ja ominaispiirteitä juuri Jyväskylässä on. Myöhemmässä vaiheessa mukaan otetaan muita toimijoita, jotta saadaan syvällisempi näkemys siitä, mitä kiertotalous vaatii näillä seuduilla.

– Selvityksen myötä pääsemme käynnistelemään alueellista yhteistyötä, ja toisaalta kaupunki saa samalla syötteitä resurssiviisausohjelman tulevalle päivitykselle. Kiertotalous tulee saamaan ohjelmassa lisää painoarvoa, kertoo Manninen.

Jyväskylä on lisäksi sitoutumassa kansalliseen kiertotalouden Green deal -sopimukseen, jossa toimijat tekevät vapaaehtoisesti sitoumuksia tavoitteista ja teoista, joilla edistetään vähähiilistä kiertotaloutta.

– Meidän on muutettava toimintatapaamme lineaaritaloudesta kiertotalouteen. Se on olennainen osa vihreää siirtymää, toteaa Manninen.

Kiertotalous tukee talouden ja hyvinvoinnin kasvua

– Kiertotalousratkaisut voivat olla hyvin kannattavia sekä taloudellisesti että ympäristön näkökulmasta, eikä kiertotalousmalli on täysin uutta toki Jyväskylässäkään, toteaa Manninen.

– Hyviä esimerkkejä meillä ovat esimerkiksi Mustankorkean biokaasuekosysteemi ja Jyväskylän seudun puhdistamon päätös vaihtaa pH:n tasapainotukseen käytetty sooda kalsiittiin, jota saadaan puuteollisuuden sivuvirroista, mainitsee Manninen.

Jätevedenpuhdistamolla ratkaisu on osoittanut onnistuneeksi, sillä biologisen prosessin pH-tasapainoa on aiemmin ylläpidetty pääasiassa Venäjältä tuodulla soodalla, jonka valmistaminen vaatii runsaasti energiaa. Taloudellisempi kiertotalouskalsiitti tulee huomattavasti lähempää Metsä Fibren Äänekosken biotuotetehtaalta, mikä edistää ympäristöystävällisyyden lisäksi myös huoltovarmuutta.