Metallinjalostajat ry: EU:n uudet 2040 ilmastotavoitteet korostavat investointien tärkeyttä

Komission tänään julkaisema ehdotus vuoden 2040 ilmastotavoitteesta tähtää vähintään 90 % päästövähennystasoon vuoteen 1990 verrattuna. Suomessa toimivat metalleja jalostavat yrityksemme ovat jo nyt vähäpäästöisempiä kuin kilpailijat EU:n ulkopuolella keskimäärin. Panostuksesta yhä vähäpäästöisempiin ja tehokkaampiin metallien tuotantotapoihin on haettu kilpailuetua, mikä tukee myös hiilineutraaliuteen vuonna 2035 tähtäävän Suomen kunnianhimoisen ilmastopolitiikan toteutumista. Julkisuudessa eniten näkyneiden vähähiilisen teräksen ja pienten modulaaristen ydinvoimaloiden lisäksi metallinjalostajilla on käynnissä kehittämishankkeita myös vetyyn ja biohiileen liittyen.  

EU:n tulee jatkaa johdonmukaisesti kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa. Sen nykyisten ilmastotoimien on arvioitu johtavan jo noin 88 % päästövähennykseen vuonna 2040. Siksi nyt esitettyä tavoitetason nostamista keskeisempi huomion aihe on onnistumisen edellytysten kasvattaminen. Euroopassa, kuten Suomessakin, on suuri määrä vähähiilisyyteen tähtääviä suunniteltuja, investointipäätöstä tai lupaa odottavia hankkeita. Näiden markkinaehtoinen liikkeelle saanti ehkäisee sisämarkkinoiden toimintaa heikentävää valtiontukikilpailua. Hyvin toimivat sisämarkkinat ovat keskeinen edellytys jäsenmaiden vahvalle teolliselle perustalle, huoltovarmuudelle, turvallisuudelle sekä ennen kaikkea kasvulle ja hyvinvoinnille.  

– Olemme panostaneet edelläkävijyyteen pitkälti omaehtoisesti, minkä vuoksi kiihtyvä valtiontukikilpailu on varsin huolestuttavaa. Tulevan komission tulisi ottaa tavoitteekseen kilpailukyvyn kasvattaminen reilun ja muutosta edistävän investointiympäristön avulla. Mielestäni tämä kuuluu vahvistuvan teollisuuspolitiikan ytimeen, toteaa Metallinjalostajat ry:n toimitusjohtaja Saku Vuori.  

Vahvistuvan teollisuuspolitiikan tulisi olla linjassa myös energiapolitiikan ja kauppapolitiikan kanssa. Puhtaan, luotettavan ja kohtuuhintaisen energian saatavuuden varmistaminen on energiaintensiiviselle teollisuudelle elintärkeää kilpailukyvyn kannalta. Mikäli valtiontukikilpailu ei laannu Euroopassa, tulisi Suomen jatkaa sähköistämisentukilakia ja pitää yllä mahdollisuutta energiatukiin. TKI-rahoituksen vahvempi kohdentaminen teollisuuden vähähiilisyyssiirtymään olisi myös kannatettavaa. EU:n kauppapolitiikalla tulee edistää eurooppalaisen vähähiilisen teollisen valmistuksen kasvuedellytyksiä ja globaalia kilpailukykyä, mitä tällä hetkellä haastaa ympäristösuorituskyvyltään heikkojen tuotteiden halpatuonti unionin alueelle. Tämän vuoksi muun muassa hiilirajamekanismin toimivuudesta huolehtiminen ja polkumyynniltä suojautuminen tulee olla mukana EU:n keinovalikoimassa.