Ravinteet talteen ja kiertoon Lohjan Munkkaan tutkimus- ja kehityshankkeessa14.05.2024 11.00
GRK, Rosk’n Roll, Kiertoravinne ja Redono ovat aloittaneet yhdessä hankkeen, jonka päätavoitteena on luoda Lohjan Munkkaan jätekeskukseen erilaisten biomateriaalien kiertotalouden ekosysteemi. Yritykset testaavat muun muassa, miten biohiili soveltuu eri käyttötarkoituksiin jätevesien puhdistamisesta sienten viljelyyn ja peltojen maanparannukseen. GRK, Rosk’n Roll, Kiertoravinne ja Redono ovat käynnistäneet yhteisen hankkeen Lohjalla Munkkaan jätekeskuksessa. MunBio –nimisessä hankkeessa tähdätään paikalliseen ravinteiden kierrätykseen, vesienhallintaan ja puhtaampien biomassojen, lähiruoan, maanparannusaineiden sekä elintarvikkeiden raaka-aineiden tuotantoon. Lisäksi hankkeella pyritään parantamaan kaatopaikka-alueiden vesienhallintajärjestelmää ja vähentämään kaupungin jätevedenpuhdistamon kuormitusta. Onnistuessaan hanke vähentäisi osaltaan vesistöjen, kuten esimerkiksi Itämeren rehevöitymistä. Hanke tähtää paitsi ravinteiden kierrätyksen tekniikoiden ja prosessien kehittämiseen, mutta myös erilaisten yritysten yhteistyön ja yhteisten toimintamallien kehittämiseen. Käytännössä hankkeessa pilotoidaan muun muassa kuituhampun kasvatusta suljetun jätetäytön päällä sekä jäteveden suodatusta biohiilellä. Lisäksi selvitetään, voiko biohiiltä käyttää esimerkiksi lietealtaiden kattamisessa maatiloilla, joille biokaasulaitoksen tuotteena muodostuvaa maanparannusainetta toimitetaan. Hankkeen aikana Munkkaan alueelle suunnitellaan myös kierrätyslannoitteita käsittelevä BioFeed-laitos, joka tuottaa biokaasulaitoksen sivuvirroista uusia lannoitteita mikrolevän tuotantoon sekä muille sisäviljelyratkaisuille. ”Tämä hanke on erittäin monipuolinen, sillä jokaisella siihen osallistuvalla yrityksellä on omaa eritysosaamistaan. Kaikki yritykset toimivat eri toimialoilla, joten käytännössä jokaisella yrityksellä on omat yksityiskohtaiset tavoitteensa hankkeen aikana”, hankekehityspäällikkö Annika Sormunen GRK:lta kertoo. Hänen mukaansa GRK:n punaisena lankana hankkeessa on GRK:n tuottama biohiili. Jäteveden suodatuspilotissa käytetään biohiiltä Biohiilelle on todennettu kymmeniä eri käyttötarkoituksia ja uusia kehitetään koko ajan. Lisäksi biohiili toimii erinomaisena hiilensidontamenetelmänä. GRK testaa hankkeen aikana biohiiltä eri tarkoituksiin yhdessä muiden yritysten kanssa. ”Biohiiltä voi käyttää hulevesien käsittelyyn tai valumavesien puhdistukseen. Jätekeskuksessa syntyy suoto- ja prosessivesiä, joissa on paljon ravinteita ja erilaisia haitta-aineita. Hankkeen aikana suunnittelemme ja toteutamme jäteveden suodatuspilotin, jossa käytetään biohiiltä. Sen avulla testataan, miten jätekeskuksen vedestä saataisiin ravinnepitoisuuksia alemmas jopa siten, ettei vettä tarvitsisi enää ohjata jätevedenpuhdistamolle, vaan sitä voisi käyttää vaikkapa biomassan kasvatuksessa.” ”Vaikka pilottimme koskee vain Munkkaan jätekeskusta, sillä on kokoaan isompi merkitys. Esimerkiksi Itämeri on erityisen herkkä rehevöitymään, koska se on melko matala ja sen vesi vaihtuu hitaasti. Lisäksi merta ympäröi tiheä asutus, minkä vuoksi mereen kulkeutuu runsaasti ravinteita jätevesien ja valumavesien mukana. Nyt voimme testata, miten biohiili toimii jätevesin puhdistamisessa”, Sormunen kertoo. Rosk’n Roll tarjoaa hankkeen osapuolille alueet pilotointeihin. Lisäksi se kehittää jätevesien käsittely- ja keräysjärjestelmiä hankkeen tulosten pohjalta. ”Hanke tukee hyvin yhtiömme strategiassakin määriteltyä tavoitetta edistää kiertotalouden teknologioiden käyttöönottoa. Pitkäjänteisen aluekehitystyömme tarkoitus on mahdollistaa juuri tämän tyyppisiä testaushankkeita ja niiden jälkeisiä mahdollisia investointeja”, toteaa Rosk’n Rollin toimitusjohtaja Vesa Heikkonen. Munkkaan alueelle kehitetään ruoantuotannon ekosysteemiä Redono kehittää hankkeessa Munkkaan alueelle paikallista urbaanin ruoantuotannon ekosysteemiä (PURE). Tässä kierrätetään ja hyödynnetään Gasumin biokaasulaitoksen kierrätysravinteita ja hiilidioksidia voidaan hyödyntää ympärivuotisessa lähiruoan ja elintarvikkeiden raaka-aineiden tuotannossa BioFeed-prosessin sekä sisäviljelyteknologioiden avulla. Uudessa tuotantoympäristössä voitaisiin myös hyödyntää uuden biohiililaitoksen hukkalämpöjä, sekä mahdollisesti myös itse biohiiltä mm. BioFeed-prosessissa tai sienien kasvatusalustoissa. Redonon BioFeed-prosessia voidaan myös hyödyntää Munkkaan alueen paikallisena jätevesien käsittelylaitoksena. Hankkeen aikana toteutetaan useita kokeiluja kuten BioFeed-prosessin pilotointia sekä mikrolevän viljelykokeiluja. MunBio-hankkeen aikana Munkkaan alueelle suunnitellaan BioFeed-laitos, joka käsittelee n. 10 000 tonnia vuodessa kierrätyslannoitteita. ”Hankkeen avulla pääsemme kehittämään omia ratkaisuja teollisuuden kiertotalouteen. Tavoitteemme on tarjota uusia teknologioita ravinteiden kierrätykseen sekä menetelmiä tuottaa kestävällä tavalla ympärivuotista lähiruokaa ja elintarvikkeiden raaka-aineita. MunBio-hankkeen kumppanien kanssa voimme toteuttaa käytännön kokeiluja sekä laatia tarkemmat toteutussuunnitelmat kaupallisen mittakaavan tuotantoympäristölle”, toteaa Redonon perustaja ja toimitusjohtaja Henri Laine. Hankkeen aikana tutkitaan biohiilen käyttömahdollisuuksia maatalouskäytössä Kiertoravinne puolestaan toteuttaa markkinatutkimuksen biohiilen maatalouskäytöstä. Lisäksi Kiertoravinne tutkii biohiilen ravinteiden pidättämispotentiaalia nestemäisen lannoitteen katemateriaalina. Biohiilen toimivuus katemateriaalina on kiinnostava vaihtoehto myös maatalouden lietteiden varastoinnissa. Hankkeen aikana Kiertoravinne selvittää myös biohiilen käyttömahdollisuuksia osana maanparannusainevalikoimaansa. “Ravinteiden kierrätyksen ja kestävän kasvatuksen edistäminen ovat Kiertoravinteen keskeisimpiä tavoitteita, joten tämä hanke on kaikkien osa-alueiden osalta meille erittäin kiinnostava yhteistyö. Elämme parhaillaan niin Suomessa kuin globaalisti ympäristövaikutusten osalta merkittävää käännekohtaa ja tässä hankkeessa luomme juuri ympäristön kannalta kestäviä ratkaisuja”, kertoo Kiertoravinteen liiketoimintajohtaja Jenni Ylikahri. Hanke on saanut n. 270 000 euroa rahoitusta Ympäristöministeriöltä Ravinteiden Kierrätys-ohjelmasta ja lisäksi jokainen yritys rahoittaa hanketta myös itse. Hanke on paikallinen pilotti, jota voidaan tulevaisuudessa monistaa muille paikkakunnille. |
