Korjausrakentaminen vaatii kokemusta ja ammattiylpeyttä25.06.2017 8.11
YIT on Suomen kolmanneksi suurin korjausrakentaja. Parhaillaan Helsingin Käpylässä korjattava Käärmetalo on malliesimerkki siitä, millaista osaamista korjausrakentaminen vaatii. YIT Rakennuksen vastaava työnjohtaja Tero Waltari katsoo Käärmetalossa sijaitsevan makuuhuoneen seinää. Siihen pitäisi kiinnittää patteri, mutta alkuperäinen seinämateriaali ei kestä nykyaikaista pattereiden kiinnitystapaa. Nyt tutkitaan, miten patteri saataisiin varmasti pysymään seinässä. ”Tämä on hyvä esimerkki vanhan, suojellun talon korjauksessa eteen tulevista haasteista. Korjausrakentamisessa on hyvä ymmärtää ja tietää talon rakennusaikaiset tekniikat ja materiaalit. 1950-luvun Suomessa elettiin sodan jälkeistä pula-aikaa ja oli puutetta materiaaleista. Tällaisia yllätyksiä tulee aina vastaan”, Waltari selvittää. Helsingin Käpylässä, Mäkelänkadun varrella sijaitseva Käärmetalo nousi asuntobuumin aikana: vuonna 1952 Helsinkiä rakennettiin vauhdilla ja rakennustyössä käytettiin saatavilla olevia materiaaleja. Kun samassa makuuhuoneessa on seinärappausta hieman avattu, on paljastunut, että käytössä on ollut jopa erilaisia tiiliä. Myös kylpyhuoneiden seinät on tehty pystyyn muuratulla tiilellä. Se tarkoittaa, että seinät ovat heikkoja ja niitä on jouduttu vahvistamaan ennen laatoituksia. ”Jälleen hyviä esimerkkejä yllätyksistä, joita ei piirustuksia katselemalla saa selville”, Waltari sanoo. Kokemusta Waltari ei yllätyksiä hätkähdä. Mies on ollut mukana YIT:llä kunnostamassa korjausrakentamiskohteita pian 20 vuotta. Sitä ennen hän on jo koulupojasta ollut mukana erilaisissa linjasaneeraushankkeissa auttamassa rakennustyömaalla. ”Kokemuksesta on hyötyä, totta kai. Tällainen projekti on melkoista palapeliä. Meillä on oltava hyvä porukka ammattilaisia. Keskusteluyhteys suunnittelijaan on tärkeä”, Waltari listaa ja näyttää samalla, miten uudistetun ikkunan tiivisteenä on käytetty perinteiseen tapaan pellavasta valmistettua rivettä. Kokemusta painottaa myös YIT:n korjausrakentamisyksikön johtaja Tero Aaltonen. YIT tunnetaan monipuolisena korjausrakentajana. ”YIT oli vuonna 2016 Suomen kolmanneksi suurin korjausrakentaja. Kehitämme ja korjaamme kaupunkeja: kouluja, toimistoja, hotelleja. Kiinteistökehitystä teemme yhteistyössä kiinteistön omistajan kanssa tai omaperusteisesti. Asuintalojen korjaamisessa voimme päivittää kokonaisen asuinalueen tai tehdä yhdelle taloyhtiölle putkiremontin. Olemme korjanneet erikoisiakin kohteita, kuten majakoita tai infran puolelta esimerkkinä Suomenlinnan tunnelin käynnissä oleva korjausurakka”, Aaltonen luettelee. Ammattiylpeyttä Käärmetalo on poikkeuksellisesti suojeltu myös sisältä. Esimerkiksi keittiön kaapit pitää joko kunnostaa tai valmistaa kopiot alkuperäisistä. Se tarkoittaa paitsi puusepäntaitoja myös osaamista, vaikka oikean maalin hankkimisessa. Erikoisosaaminen on tarpeen nytkin, sillä suojellun kohteen ulkoseinän rappaus on tehtävä kuten alkuperäinen ja kyseisen tekniikan hallitsevat ovat harvassa. Aaltosen mielestä korjausrakentaminen vaatii työntekijöitä hieman erilaista paneutumista kuin uudisrakentaminen. ”Korjausrakentamisessa jokainen kohde on erilainen. On osattava sopeuttaa omaa osaamistaan ja hankittava tietoa kohteesta”, hän perustelee. Nykyvaatimusten mukaiseksi Taloa ei kuitenkaan olla korjaamassa museoksi vaan nykyajan vaatimuksia vastaavaksi. Koko talotekniikka on uusittava , mutta vanhaa kunnioittaen. Koska talon kattorakenteita ei saa muuttaa, katolle sijoitettava ilmanvaihtokone ei tule kysymykseen. Painovoimainen ilmanvaihto säilyy ja vanhat muuratut hormit pinnoitetaan uudelleen. Juuri talotekniikan kehittyminen on viime aikoina lisännyt korjausrakentamisen paineita: esimerkiksi sähkölaitteita on nykykodissa aivan eri määrä kuin 1950-luvun kodissa. Jo pelkästään talotekniikan päivittäminen nykymääräysten mukaiseksi tarkoittaa isoa remonttia. Keskellä kaupunkia Käärmetalosta remontoidaan nyt neljää ensimmäistä rappua. Korjaamista talokokonaisuudessa odottaa vielä lähes 150 asuntoa. Suomi on pullollaan samanlaisia taloja. Aaltosen mukaan suomalaisten kerrostalojen ikäjakauma on sellainen, että korjattavaa on paljon. 1960- ja 70-luvuilla rakennettiin suuria lähiöitä, jotka nyt odottavat kipeästi päivittämistä. Käärmetalo kiemurtelee vilkkaan Mäkelänkadun varrella. Waltarin mukaan vilkasliikenteinen katu ei aiheuta ongelmia, mutta muut on otettava toiminnassa huomioon. ”Tässä vieressä on esimerkiksi lukio, joten meidän piti ylioppilaskirjoitusten kuuntelupäivinä rajoittaa kovaäänisiä töitä”, hän kertoo. Aaltosen mukaan yksi korjausrakentamisen merkittävimmistä muutoksista onkin asukasnäkökulma ja lähiympäristön huomioiminen. “Korjausrakentamiskohteet ovat usein keskellä kaupunkia ja meidän pitää osata toimia yhteistyössä ja muut huomioiden”, hän sanoo. Käärmetalon työmaa on valmis 2018. Waltarin mielestä yksi korjausrakentajan työn iloista on se, että työmaa edistyy, sen saa valmiiksi ja sitten vuorossa on seuraava kohde. ”Tämä työ on mukavan vaihtelevaa, kun yhden saa valmiiksi, toinen odottaa jo uudessa paikassa – sitten pitää taas etsiä uudet lounaspaikat”, Waltari nauraa. Tero Aaltonen listasi korjausrakentamisen viisi trendiä Suomessa: 1. Korjausrakentaminen on nousussa. Syynä suomalaisten kerrostalojen ikäjakauma. 1960- ja 70-luvuilla rakennetut talot vaativat korjausta nyt. 2.Kaupungistuminen edistää korjausrakentamista. Keskustat tiivistyvät myös korjausrakentamisen keinoin: talojen käyttötarkoituksia muutetaan ja talojen lisärakentaminen esimerkiksi lisäkerroksia rakentamalla kiinnostaa yhä useampia. 3. Asiakasnäkökulma korostuu. Korjausrakentamista tehdään yhteistyössä asiakkaan kanssa ja asiakasta kuunnellaan yhä enemmän. Erilaiset yhteistoiminnalliset urakkamuodot yleistyvät myös korjausrakentamisessa. 4. Energiakysymykset ja ekologisuus ovat nousussa. Maalämpö ja aurinkoenergia otetaan huomioon yhä useammassa korjausrakentamishankkeessa. 5. Esivalmisteet ovat tulossa. Hormielementit tai seinäelementtiratkaisut voisivat olla käytännöllisiä ratkaisuja myös korjausrakentamisessa. Käärmetalo
|
