Lemminkäisen puolivuosikatsaus 1.1.-30.6.2017

LEMMINKÄINEN OYJ    PÖRSSITIEDOTE   27.7.2017 KLO 8.00

LEMMINKÄISEN PUOLIVUOSIKATSAUS 1.1.–30.6.2017

Huhti‒kesäkuu 2017 (4‒6/2016)

• Lemminkäinen ilmoitti 19.6.2017 suunnitelmasta, jonka mukaisesti Lemminkäinen ja YIT yhdistyvät luodakseen pohjan kasvaa yhdeksi johtavista kaupunkikehittäjistä Pohjois-Euroopan rakentamisen markkinoilla. Yhdistyminen on tarkoitus toteuttaa mahdollisuuksien mukaan joko 1.11.2017 tai 1.1.2018.
• Saadut tilaukset olivat 426,1 milj. euroa (382,8).
• Tilauskanta katsauskauden lopussa oli 1 647,4 milj. euroa (1 495,7). 
• Liikevaihto oli 466,0 milj. euroa (457,1).
• Liikevoitto oli 15,9 milj. euroa (21,2), mikä on 3,4 % (4,6) liikevaihdosta. Liikevoitto sisältää 1,8 milj. euroa Lemminkäisen ja YIT:n suunniteltuun yhdistymiseen liittyviä transaktiokustannuksia.
• Katsauskauden tulos oli 9,4 milj. euroa (12,3). 
• Osakekohtainen tulos oli 0,38 euroa (0,48). 
• Liiketoiminnan rahavirta oli 4,0 milj. euroa (25,6).
• Omavaraisuusaste oli 34,7 % (33,8) ja nettovelkaantumisaste 53,3 % (52,2) katsauskauden lopussa.
• Korollinen nettovelka katsauskauden lopussa oli 156,8 milj. euroa (165,2).

Tammi‒kesäkuu 2017 (1‒6/2016)

• Saadut tilaukset olivat 850,4 milj. euroa (783,3).
• Liikevaihto oli 706,3 milj. euroa (673,8).
• Liikevoitto oli -17,0 milj. euroa (-10,2), mikä on -2,4 % (-1,5) liikevaihdosta. Liikevoitto sisältää Lemminkäisen maksettavaksi määrätyn 3,4 miljoonan euron korvauksen liittyen Helsingin hovioikeuden päätökseen Suomen ympäristönsuojelulain rikkomisesta ja 1,8 miljoonaa euroa Lemminkäisen ja YIT:n suunniteltuun yhdistymiseen liittyviä transaktiokustannuksia.
• Katsauskauden tulos oli -21,0 milj. euroa (-15,6). 
• Osakekohtainen tulos oli -0,96 euroa (-0,83). 
• Liiketoiminnan rahavirta oli -44,8 milj. euroa (7,2).

Ohjeistus vuodelle 2017

Ohjeistus vuodelle 2017 säilyy muuttumattomana. Lemminkäinen arvioi, että vuonna 2017 sen liikevaihto kasvaa vuodesta 2016 (1 682,7 milj. euroa).  Liikevoiton (IFRS) yhtiö odottaa vuonna 2017 paranevan 45,1 miljoonasta eurosta, joka vastaa vuoden 2016 operatiivista toimintaa.

Toimitusjohtaja Casimir Lindholm:

”Liikevaihtomme kasvoi toisella vuosineljänneksellä hieman vertailukaudesta”, sanoo toimitusjohtaja Casimir Lindholm. ”Liikevoittomme heikkeni edellisvuodesta. Liikevoitto sisältää 1,8 miljoonaa euroa Lemminkäisen ja YIT:n suunniteltuun yhdistymiseen liittyviä transaktiokustannuksia. Liikevoiton lasku johtuu ennen kaikkea päällystys-segmentistämme, missä kauden aloitus viivästyi poikkeuksellisen kylmän sään takia. Infraprojektien tulos laski pääasiassa Baltian maiden matalampien katteiden vuoksi. Suomen talonrakentamisen liikevoiton kasvua tuki volyymin kasvu ja katteiden paraneminen. Myös Venäjän toimintojen tulos parani talonrakentamisen suuremman volyymin ansiosta.”

”Tilauskantamme kehittyi myönteisesti vuoden toisella neljänneksellä. Segmenteistämme Suomen talonrakentamisessa ja Venäjän toiminnoissa on vahva tilauskanta. Päällystyksessä ja infraprojekteissa tarvitsemme vielä lisää tilauskantaa. Päämarkkina-alueidemme näkymät ovat positiiviset, ja uskomme tämän tukevan kasvutavoitteitamme. Olemme myös suunnitelmiemme mukaisesti vahvistaneet infraprojektiemme organisaatiota Ruotsissa.”

”Ilmoitimme YIT:n kanssa 19.6.2017 suunnitelmasta yhdistää yhtiöt. Yhdistymisen odotetaan luovan merkittävää arvoa yhdistyneen yhtiön osakkeenomistajille paremman suhdannekestävyyden ja kilpailukyvyn ansiosta, jotka tarjoavat vahvan alustan kasvulle. Yhdistyminen on tarkoitus toteuttaa mahdollisuuksien mukaan joko 1.11.2017 tai 1.1.2018.”

”Vuoden 2017 aikana jatkamme keskittymistä operatiivisen tehokkuuden parantamiseen kehittämällä prosessejamme sekä materiaali- ja energiatehokkuuttamme.”

Markkinanäkymät

Suomessa rakentamisen kokonaismäärän odotetaan hieman kasvavan vuonna 2017. Asuntorakentamisen ennustetaan pysyvän yleisesti hyvällä tasolla, vaikka sijoittajakysynnän arvioidaan laskevan jonkin verran vuoden 2016 korkeasta tasosta. Kysyntä painottuu yhä kasvukeskusten pieniin asuntoihin. Toimitilarakentamisen ennustetaan pysyvän vakaana yksittäisten suurhankkeiden sekä julkisen sektorin hankkeiden ansiosta. Korjausrakentamisen odotetaan kasvavan maltillisesti kaupungistumiskehityksen ja julkisen sektorin hankkeiden myötä. 

Infrarakentamisen odotetaan kasvavan noin 2 % vuonna 2017. Hallituksen kehysriihen infrahankkeita koskevat päätökset ja suurten kaupunkien liikenneinfrainvestoinnit parantavat sekä päällystyksen että infraprojektien näkymiä. Kalliorakentamisen markkina on laskussa. Valtion suunnittelemien perusväylänpitopanostusten odotetaan pitävän päällystyksen kysynnän vakaana vuonna 2017. Infraprojektien kysyntää ylläpitävät vaativat hankkeet kasvukeskuksissa sekä teollisuuden investoinnit, mutta kilpailu on kireää. 

Norjassa ja Ruotsissa infrarakentamista tukevat valtion monivuotiset liikenneinfran kehitysohjelmat. Molemmissa maissa infrarakentamisen ennustetaan kasvavan vuonna 2017. Kasvukeskusten ympärillä on Ruotsissa ja Norjassa käynnissä tai suunnitteilla mittavia väylä- ja ratahankkeita, mikä lisää sekä infraprojektien että päällystyksen kysyntää. Lisäksi erityisesti Norjassa panostetaan energiantuotannon kehittämiseen ja uusimiseen. 

Tanskassa päällystyksen kysynnän ennustetaan laskevan julkisen sektorin vähentäessä investointejaan tieinfrastruktuuriin.

Venäjällä talouskasvu pysynee alhaisella tasolla. Öljyn hinnan vaihtelu heijastuu valuuttakurssiin. Talonrakentamisen neuvottelu-urakoinnissa hintakilpailu on kireää, mutta urakoitsijan luotettavuus on muodostunut kilpailueduksi. Isojen väylien rakentamis- ja korjaustöiden odotetaan ylläpitävän päällystyksen kysyntää.

Baltian maissa infrarakentamisen määrä on kääntynyt kasvuun.