Onko meillä 50 turhaa kuolemaa vuodessa - allejäännit rautateillä kuriin yhteistyöllä, asennekasvatuksella ja ilmiön tunnustamisella

Suomessa junan alle jää keskimäärin yksi henkilö viikossa. Tahattomien allejääntien määrä on ollut laskusuunnassa, mutta tahallisten määrä on pysynyt keskimäärin samalla tasolla vuodesta toiseen. Allejäänneistä ilmiönä puhutaan kuitenkin hyvin vähän ja myös samalla keskustelu niiden vähentämismahdollisuudesta on ollut laimeaa. Loppuvaiheessa oleva yhteiseurooppalainen tutkimus on hakenut konkreettista apua ongelmaan.

- Rautateillä tapahtuvat allejäännit, tahalliset ja tahattomat, jäävät valitettavan usein pimentoon, kun keskustellaan liikenneonnettomuuksista. Allejäännithän eivät ole ainoastaan rautatieliikenteen ongelma ja usein kysymys on myös tahallisesta junan alle jäämisestä, toteaa erityisasiantuntija Kirsi Pajunen Trafista.

- Kysymys on kuitenkin 50-60 ihmisestä vuosittain, joten ilmiöstä on pystyttävä puhumaan, jotta voimme löytää ratkaisuja rautateillä tapahtuvien allejääntien vähentämiseen”

Eurooppalaisesta näkökulmasta katsottuna Suomessa tahallisten allejääntien osuus on suurempi kuin muualla. Tahallisten allejääntien osuus on kasvamassa koko Euroopassa.

- Suomessa tahallisissa allejäänneissä eivät ole näkyvissä esimerkiksi talouden vaihtelut, mikä taas saattaa olla muualla Euroopassa syynä tahallisten allejääntien määrän kasvuun, kertoo Pajunen.

Allejääntejä voidaan torjua – tarvitaan vain yhteistä halua ja tekoja

Perinteisesti voidaan ajatella, että ongelmasta päästään eroon, jos kaikki rata-alueet aidataan. Yli 6000 ratakilometrin Suomessa tämä ei kuitenkaan ole realistinen ratkaisu, vaan toimivia keinoja on löydettävä muualta.

Loppusuoralla oleva eurooppalainen Restrail-yhteistyöprojekti on hakenut ratkaisuja luvattomien radanylitysten ja tahallisten allejääntien estämiseen. Projektin aikana erilaisia toimenpidekokonaisuuksia tunnistettiin lähes neljäkymmentä, joista osaa voisi soveltaa myös Suomessa erinomaisesti.

- Yhteistyön merkitys korostuu allejääntien torjunnassa. Laaja-alainen yhteistyö eri toimijoiden kesken on avainasemassa allejääntien vähentämisessä, kertoo projektissa mukana ollut VTT:n erikoistutkija Anne Silla.

- Myös erilaiset keinot, joilla tahallista allejääntiä suunnittelevan huomio käännetään muuhun, on koettu toimiviksi, oli sitten kyse lisämetreistä rata-aidassa, äänivaroituksista tai toisen ihmisen väliintulosta tavalla tai toisella.

Leikit radalla hengenvaarallista ajattelemattomuutta

Lasten ja nuorten leikit tai ajattelemattomat tempaukset rata-alueilla voivat pahimmillaan olla kohtalokkaita. Rata-alueilla oleskelu on aina kiellettyä eikä rataa saa ylittää mistään muusta kohdasta kuin tasoristeyksistä tai ali- ja ylikulkujen kohdilta.

- Olisikin erittäin tärkeää, että rata-alueilla leikkimisestä, hengailusta ja sen vaarallisuudesta keskusteltaisiin kotona. Myös harmittomilta tuntuvat pikku kujeet voivat olla vaarallisia sekä kujeilijalle että muille ja jopa ilkivallaksi luokiteltavia, painottaa rautatietoimintojen turvallisuuspäällikkö Marko Tuominen Liikennevirastosta.

- Näyttää valitettavasti siltä, että ilkivaltatapausten määrä kasvussa, kertoo Tuominen. Liikennevirasto tekee kaikista ilkivaltatapauksista rikosilmoituksen.

Rautateillä tapahtuneista allejääneistä ja ilkivallasta keskusteltiin Trafin toimittajille järjestämässä infossa tänään keskiviikkona. Tilaisuudessa esitetty materiaali on Trafin nettisivuilla osoitteessa www.trafi.fi/tietopalvelut/julkaisut/tilaisuuksien_aineistot