Tiesitkö kaiken tämän Talvivaarasta?

Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj on suomalainen yritys, joka operoi Sotkamon kunnassa sijaitsevaa Talvivaaran kaivosta. Talvivaaran kaivos käsittää Kuusilammen ja Kolmisopen nikkeli- ja sinkkiesiintymät. Talvivaarassa käytetään kustannustasoltaan edulliseksi luonnehdittua bioliuotusmenetelmää, jonka on myös arveltu mahdollistavan muutoin varsin köyhän malmin taloudellisesti kannattavan hyödyntämisen.

Toimitusjohtaja Perän mukaan kaivos tarjoaa työtä useille sadoille, joista noin 500 työskentelee kaivosyhtiön kirjoilla ja satoja urakoitsijoiden kirjoilla. Valtio on rahoittanut alueen infrastruktuuria, muun muassa sähkölinjan, teiden ja rautatien rakentamista 50 miljoonalla eurolla. Rahoitus on tehty Ranuan Suhangon kaivosprojektista omaksutulla jälkirahoitusmallilla, jossa kaivosyhtiö tekee investoinnit ja valtio maksaa ne takaisin.

15. marraskuuta 2013 Talvivaara kertoi hakevansa yrityssaneeraukseen. Itse pörssiyhtiö pääsi saneerauksen piiriin 29.11.2013, mutta operatiivinen yhtiö Talvivaara Sotkamo ei ainakaan tässä vaiheessa, koska belgialainen velkoja, sinkkiyhtiö Nyrstar ei sitä puoltanut.

Talvivaaran historia

Talvivaaran esiintymä on alun perin löytynyt Geologian tutkimuskeskuksen tutkimuksissa vuonna 1977. Tällöin esiintymä havaittiin suureksi, mutta verrattain heikkolaatuiseksi. Tämän vuoksi sen hyödyntäminen ei ollut kannattavaa perinteisillä rikastusmenetelmillä, vaan vaati bioliuotusmenetelmän kehittymistä maailmalla (esim. Chilessä) ennen kuin kannattava hyödyntäminen tuli mahdolliseksi.

Kaivosoikeudet jäivät Outokumpu Oyj:n haltuun, joka myi ne vuonna 2003 entiselle työntekijälleen Pekka Perälle kahden euron hintaan. Talvivaaran kaivososakeyhtiö (Talvivaara Mining Company plc) keräsi listautuessaan Lontoon pörssiin yli kolmesataa miljoonaa euroa. Toukokuussa 2009 Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj listattiin myös Helsingin pörssiin. Rinnakkaislistautumisesta saadut varat mahdollistavat syksyyn 2009 mennessä toteutettavat 22 miljoonan laiteinvestoinnit, joiden myötä tuotantokapasiteetti nousee alkuperäisestä 45 prosentilla. Kaivoksen rakentaminen maksoi vuosina 2007 ja 2008 yhteensä noin 560 miljoonaa euroa.

Kaivos aloitti toimintansa 1. lokakuuta 2008,[13] ja ensimmäinen nikkeli-kobolttisakkakuorma lähetettiin kaivokselta 19. helmikuuta 2009 maanteitse Kajaanin rautatieasemalle, josta se jatkoi junakuormana Harjavaltaan Norilsk Nickelin jalostamolle. Kuljetukset siirtyivät kokonaan rautateille Talvivaaran radan valmistuttua.

Kaivos

Talvivaaran kaivoksen malmi sisältää nikkeliä, sinkkiä, kuparia, kobolttia, mangaania ja uraania. Suunnitellulla vuosituotantokapasiteetilla 50 kilotonnia (kt) nikkeliä kaivos tuottaa myös 90 kt sinkkiä, 15 kt kuparia ja 1,8 kt kobolttia. Lisäksi kaivos tulee tuottamaan myös 0,35 kt uraania, jos Talvivaara saa uraanin talteenottoluvan.

Kaivos tuottaa tällä hetkellä pääasiassa nikkeliä ja sinkkiä. Lisäksi kaivos tuottaa kobolttia ja kuparia. Suunnitelmissa on myös uraanin ja mangaanin tuotanto.

Malmivarat

Talvivaaran esiintymät ovat yksi Euroopan suurimmista tiedossa olevista sulfidisen nikkelin esiintymistä. Esiintymien mineraalivarat arvioidaan 2053 miljoonaksi tonniksi, jotka riittävät useiksi vuosikymmeniksi. Talvivaara arvioi, että sillä on edelleen merkittävää malminetsintäpotentiaalia nykyisin tunnetun malmion ympärillä. Tähän mennessä löydetyn malmin metallipitoisuudet ovat: nikkeli 0,22 %, sinkki 0,50 %, kupari 0,13 %, koboltti 0,02 % ja uraani 0,0017 %. Malmivarojen arvioinnissa käytetty nikkelin rajapitoisuus on 0,07 %.

Tuotantoprosessi

Talvivaara käyttää metallien erottamiseen biokasaliuotusta. Biokasaliuotus on kustannuksiltaan edullinen prosessi, joka tarvitsee toimiakseen vain ilmaa, vettä ja mikrobeja. Prosessin vaatimat investoinnit ja käyttökustannukset ovat pienemmät kuin perinteisillä sulatus- ja jalostusprosesseilla, minkä lisäksi biokasaliuotuksen ilmoitetaan olevan puhtaampi ja ympäristöystävällisempi menetelmä. Biokasaliuotus vaatii vähemmän energiaa kuin perinteiset jalostusprosessit.

Uraanin talteenotto

Talvivaaran malmissa esiintyy pieninä pitoisuuksina uraania. Uraani liukenee malmista biokasaliuotuksen yhteydessä. Pääosa uraanista poistuu osaksi jätealueelle varastoitavaa kipsisakkaa, mutta osa uraanista kertyy nikkelituotteeseen epäpuhtautena.

Helmikuussa 2010 yhtiö ilmoitti suunnittelevansa uraanin talteenottoa sivutuotteena Talvivaaran kaivoksella. Vuosituotannoksi on arvioitu noin 350 tonnia. Tammikuussa 2012 EU:n komissio on puoltanut uraanilupaa.  Valtioneuvosto myönsi kaivokselle luvan uraanin talteenottoon kuuden ministerin vastustaessa.

Yhtiö arvioi saavansa uraanin talteenottoon tarvittavat tekniset valmiudet ja luvat vuoden 2013 aikana. Uraanin talteenoton seurauksena prosessissa kiertävän ja jätteisiin jäävän uraanin määrä vähenee olennaisesti, millä on yhtiön mukaan edullinen vaikutus myös kaivoksen ympäristössä.

Korkein hallinto-oikeus kumosi uraaniluvan 5.12.2013 ja palautti sen valtioneuvostolle uudelleen valmisteltavaksi.

Lähde: Wikipedia