Stavangerin sukellusrobotit saivat uuden huoltohallin - Ruukin kokonaistoimitus nopeutti rakennusaikataulua
07.03.2014 5.00 
Norjan öljypääkaupungin Stavangerin sukellusrobotit saavat pian hienon, Ruukin rakentaman uuden hallirakennuksen. Ruukin toimitus sisältää rakennuksen teräsrungon, ulko- ja väliseinäpaneelien lisäksi myös katon kantavat profiilipellit ja eristyksen sekä merkittävän määrän rakennuksen katolla ja seinissä olevista ikkunoista.
Norjan öljyteollisuus otti ensiaskelensa 1960-luvun lopussa Stavangerissa. Norjan talous lähti valtavaan nousuun ja kiinteistöjen hinnat kohosivat huippuunsa.
Forusin teollisuusalueella Stavangerissa, vain kivenheiton päässä Norjan valtio-omisteisen Statoilin pääkonttorista, on Ruukin ja kiinteistöyritys Seabrokers AS:n yhteistyö projekti loppusuoralla ja päähallin asennustyö valmistuu maaliskuussa 2014 vain noin viiden kuukauden rakennusajan jälkeen. Kauko-ohjattujen sukellusrobottien testaus ja huoltorakennus on kerrosalaltaan 10 000 neliötä ja korkeudeltaan noin 12 metriä.
Unn-Iren Salmelid, rakennuttajan, Seabrokers AS:n projektipäällikkö, arvostaa erityisesti Ruukin kokemusta kokonaistoimituksista.
- Ruukki eteni asennustyössä junan lailla ja runko saatiin pystyyn kolmessa kuukaudessa. Meille ei jäänyt tehtäväksi muuta kuin tehdä tilaa työmaalla, Salmelid kertoo.
Esivalmistus jouduttaa aikataulua
Ruukin toimittaman konepajahallin loppukäyttäjä on Oceaneering AS. Suurikokoinen halli nostureineen on välttämätön sukellusrobottien testaus- ja huoltotöiden tekemisessä.
- Ruukin kokemus esivalmistettujen teräsrakenteiden toimittamisesta oli yksi tärkeimmistä yrityksen valintaan johtaneista tekijöistä. Rogalandin läänin ja Stavangerin kaupungin lähialue on tunnettu betonin käyttämisestä rakentamisessa, mutta nyt käynnissä olevaan hankkeeseen betoni olisi ollut liian kallis ja hidas ratkaisu, Salmelid toteaa.
Ruukki on toteuttanut useita toimitussisällöltään vastaavia hallihankkeita sekä Ruotsissa että Suomessa. Stavangerin verstas on kuitenkin Ruukin ensimmäinen tämäntyyppinen teräsrakennushanke Norjassa. Salmelidin mukaan yksi yhteistyön tärkeimmistä vaatimuksista hinnan ohella oli nopea toteutusaikataulu.. Ruukin asennustyö alkoi lokakuussa 2013, ja kokonaisuudessaan Ruukin osuus valmistuu kevään 2014 kuluessa.
Tarkka suunnittelu ja täsmälliset toimitukset
Ruukin projektipäällikön Jyrki Suokkaan mukaan projekti on erityisen kiinnostava, koska hanketta on päästy kehittämään jo esisuunnitteluvaiheessa yhteistyössä tilaajan kanssa ja aikataulu on ollut erityisen haastava
- Rakenteet toimitettiin Ruukin Puolan ja Suomen tehtailta rekkakuljetuksina ”just-in-time”-logistiikkaperiaatteella. Teräsrakenteiden asennus alkoi heti betonirakenteiden toimittajan saatua oman osuutensa valmiiksi ja kuorirakenneasennus seurasi välittömästi halli kerrallaan. Siten verstaan yhdeksän hallia valmistuivat perätysten – voidaan siis sanoa, että hanke eteni kuin juna. Esivalmistetut teräsrakenteet ja yksityiskohtainen suunnittelu nopeuttavat asennustyötä sekä lisäävät rakennustyömaan työturvallisuutta, Suokas lisää.
Ruukin asiakaspäällikkö Knut Henning Iversen korostaa Seabrokersin johtaman hankkeen yhteistyöhenkeä ja lisää, että Stavangerin alue on nopeasti kasvava markkina.
- Kaupungissa rakennetaan paljon, Iversen kertoo ja toivoo, että myös muut alueen yritykset näkisivät teräksen ja kokonaistoimitusten edut.
Kauko-ohjatut sukellusrobotit Norjan öljyteollisuudessa
Kauko-ohjatuilla sukellusroboteilla on tärkeä rooli Norjan öljyteollisuudessa. Norjan mannerjalustan ensimmäinen kaupallisesti merkittävä öljylöytö Ekofisk sijaitsi 60–80 metriä merenpinnan alapuolella. Ekofiskiä seuranneet löydöt sijaitsivat merellä satojen metrien syvyydessä aikana, jolloin öljynporauksesta merellä ei oltu maailmalla kuultukaan.
Merellisen öljynporauksen alkuaikoina 60- ja 70-luvuilla sukeltajat vastasivat riskialttiista rakennus- ja huoltotöistä meren syvyyksissä. Laajimmillaan sukellustyöt olivat 70-luvun loppupuolella, jolloin Norjan edustalla Pohjanmerellä työskenteli 400 sukeltajaa. Nordsjødykker Alliansen -järjestön mukaan vähintään 66 sukeltajaa menehtyi vaarallisessa työssään. Lisäksi monet kärsivät terveysongelmista koko loppuelämänsä. Viime vuonna sukeltajien elämästä julkaistiin elokuva nimeltään Pioneer – sukellus meren syvyyksiin.
Myöhemmin sukeltajat korvattiin kauko-ohjatuilla sukellusroboteilla, jotka tekevät suurimman osan merenalaisesta työstä. Osaa roboteista ohjataan porauslautalta, toisia rannalta. Robotit pystyvät sukeltamaan jopa 11 000 metrin syvyyteen.
|
