Lähivuosina saamme tarkkoja ennusteita liikenteestä ja ajamme täysin kierrätysasfaltista valmistetuilla teillä03.02.2019 11.11
Liikenne ja tieinfra tulevat muuttumaan lähitulevaisuudessa monilla mielenkiintoisilla tavoilla. Tekoäly auttaa paitsi ennakoimaan ruuhkia ja sääolosuhteiden muutoksia kuin myös ennustamaan teiden kulumista ja kunnostamistarvetta. Uudet materiaalit ja niiden työstötavat tulevat pidentämään teiden käyttöikää ja samalla laskemaan tieinfran ympäristövaikutuksia. Hieman kauempana tulevaisuudessa tulemme näkemään robotteja tienkäyttäjinä ja droneja toimittamassa kaupunkien sisäisiä tavaralähetyksiä. Näitä ja lukuisia muita tulevaisuuden näkymiä käsittelee YIT:n uusi Future of Roads -tulevaisuusvisio. ”Tulevaisuusvision työstäminen aloitettiin viime toukokuussa. Vision tavoitteena oli etsiä ja tunnistaa erilaisia skenaarioita siitä, mihin liikenteen tulevaisuus on menossa. Tulevaisuusvisio on yhteenveto alan tutkimuksista ja selvityksistä”, kertoo projektia johtanut päällystyssegmentin strategiajohtaja Vesa Pirinen YIT:ltä. Tulevaisuusvisiossa kartoitettiin, miten tien käyttö muuttuu, millainen rooli tienkäyttäjillä tulee olemaan ja millaisia haasteita ja mahdollisuuksia teiden rakentamiseen ja kunnossapitoon. ”Tulevaisuusvisiossa keskityimme seuraavan 5–10 vuoden aikana tapahtuviin muutoksiin”, Pirinen korostaa. Digitalisaatio mullistaa liikenteen ja sääolosuhteiden ennakoinnin Viime vuosina on puhuttu paljon digitalisaation tai robotisaation yleistymisestä autoissa ja liikenteessä. Paljon huomiota ovat saaneet muun muassa itseohjautuvat autot ja letkassa ajavat robottirekat, joita johtamaan tarvitaan vain yksi ihmiskuljettaja. Koska autokantamme uusiutuu hitaasti, alkavat tällaiset teknologian vaikutukset näkyä kunnolla vasta noin 20 vuoden päästä. Merkittäviä harppauksia liikenteen digitalisaatiossa tapahtuu toki jo aiemmin. Seuraavien 5–10 vuoden aikana tekoälystä hyötyvät navigointi ja tiesään ennustaminen. Nykyiset navigaattorit ja Google Maps osaavat kertoa jo nyt liikenteen tilanteen juuri tällä hetkellä. Liikenteen sujuvuuden kannalta tärkeämpää olisi kuitenkin tietää, miltä liikenne näyttää puolen tunnin tai vaikkapa tunnin kuluttua. ”Liikenteen ennustettavuudesta on hyötyä paitsi kuluttajille myös yrityksille. Sen avulla voidaan esimerkiksi ehkäistä tuotannon seisomista”, Pirinen sanoo. Ruuhkan lisäksi liikenteessä aiheutuu ongelmia ja vaaratilanteita haastavista sääolosuhteista. Tekoälyn avulla voidaan ennustaa muutokset, kuten tienpinnan jäätyminen tai tien kunnon heikkeneminen. ”Me YIT:llä kehitämme jo nyt Microsoftin koneälyn päälle ’kelikoneälyä’, joka osaa antaa tietoa sääolosuhteista ja muutoksista tien pinnassa.” Parhaimmillaan kelikoneälyllä saadaan hiottua toimenpiteet täsmälleen oikea-aikaisiksi, mikä tarkoittaa loppukäyttäjälle parempia olosuhteita liikkumiseen. Järjestelmä ennustaa esimerkiksi liukkautta aivan uudella tavalla, oppien aiemmista toimenpiteistä ja niiden tuloksista. Asfaltin kierrättämisellä saavutetaan merkittäviä ympäristöhyötyjä Kestävyysnäkökulmasta katsottuna muutoksia tullaan näkemään erityisesti asfaltin lämmittämisessä ja kierrättämisessä. Nykyisellään asfaltti lämmitetään tyypillisesti 160 asteeseen ennen levittämistä. Pirinen kertoo, että esimerkiksi YIT:llä tutkitaan, miten voitaisiin siirtyä laajemmin 120-asteisen asfaltin käyttöön. ”Mitä vähemmän asfalttia lämmitetään, sitä vähemmän kuluu energiaa ja syntyy hiilidioksidipäästöjä. Matalalämpöasfalttiin liittyy kuitenkin ongelmia, jotka tulee ratkaista. Esimerkiksi sen vähäinen notkeus hankaloittaa työstöä.” Pirisen mukaan suurimmat ympäristövaikutukset päällystyksessä saavutetaan nostamalla asfaltin kierrätysastetta. Nykyisessä remix-menetelmässä vanhan asfaltin pintakerros rouhitaan pois ja sekoitetaan uuden asfalttimassan ja bitumin kanssa. Mutta entä jos uutta asfalttia ei tarvitsisi lisätä seokseen lainkaan? ”Yksi haaste nykyään on se, että kierrätysasfalttiin vaadittavaa asfalttia ei ole kaikilla paikkakunnilla saatavissa riittävästi tai se on huonolaatuista”, Pirinen sanoo. Rahoitushaasteisiin odotetaan ratkaisuja seuraavalla hallituskaudella Tulevaisuusvisiossa nousee esille myös haasteita, joista rahoitus ja sen ennakoitavuus ovat suurimpia. Jos rahoitusta ei saada lisättyä uusilla tavoilla, kuten esimerkiksi tienkäyttömaksuilla, tulee rahoituksen kohdistamista miettiä entistäkin tarkemmin: mitä teitä voidaan korjata, mikä on väyläverkon palvelutaso ja mitä innovaatioita voidaan lähteä kehittämään? Suomessa ennakoitavuuteen liittyvä ongelma on se, että hankkeiden rahoituksesta päätetään hallitus- ja budjettikausittain. Pitkäaikaisten ja isojen investointien tekeminen on vaikeaa, jos tulevaisuus on epävarmaa. Ruotsissa ja Norjassa valtiot tekevät pitkän aikavälin, kuten kymmenen vuoden, infrainvestointiohjelmia. ”Yli vaalikausien ulottuvaa investointiohjelmaa on suunniteltu Suomessa jo pitkään. Olen optimistinen sen suhteen, että tällainen saadaan aikaiseksi seuraavalla hallituskaudella ja liitetään yhtiömallisen hankerahoituksen kokeiluun”, sanoo YIT Suomi Oy:n divisioonanjohtaja Jarkko Salmenoja. ”Käyttömaksut olisivat helpoin tapa rahoittaa väyläyhtiötä, mutta niiden kanssa olemme jälkijunassa. Esimerkiksi Espanjassa, Italiassa, Ranskassa ja Saksassa käyttömaksujärjestelmät ovat laajasti käytössä”, Salmenoja muistuttaa. Nämä muutokset uskomme näkevämme lähitulevaisuudessa: 1. Liikenne kasvaa pääteillä mutta vähenee pienemmillä teillä. Väestö keskittyy kasvukeskuksiin, joiden välinen liikenne lisääntyy. Kasvukeskusten sisällä osa liikenteestä siirtyy ketterille ja lentäville drooneille. 2. Äly lisääntyy liikenteessä. Reaaliaikainen analytiikka parantaa liikenteen sujuvuutta, turvallisuutta ja ennustettavuutta ja vähentää samalla liikenteen ja liikenteeseen sidoksissa olevien toimintojen kuluja. 3. Uusia rahoitusmalleja tarvitaan. Muun muassa yksityinen rahoitus ja tienkäyttömaksut vastaavat akuuttiin rahoitustarpeeseen. Valtiolta tarvitaan pitkän aikavälin investointiohjelmia ja rakennusalan yrityksiltä korkeampaa kustannustehokkuutta. 4. Kestävä kehitys yleistyy päällystämisessä. Matalalämpöasfaltti laskee energiankulutusta ja päästöjä. Asfalttia voidaan kierrättää sataprosenttisesti, ja teistä rakentaa nykyistä kestävämpiä. Bitumin korvaaminen asfaltissa on pitkän tähtäimen tavoite. Lue lisää: Päällystyksestä: www.yit.fi/asfaltti Infrarakentamisesta: www.yit.fi/infrapalvelut |
