Kruunuvuorensilta voitti Vuoden Betonirakenne 2025 palkinnon - poikkeukselliset betoniratkaisut nostivat Suomen pisimmän sillan huippuosaamisen esiin03.02.2026 11.00
Helsingin edustalle valmistuva Kruunuvuorensilta on palkittu Vuoden Betonirakenne 2025 -tunnustuksella. Suomen pisimmän ja korkeimman sillan työmaalla toteutetut betoniratkaisut ja ‑rakenteet ulottuvat vedenalaisista massiivivaluista aina 135 metriin kohoavan pylonin huipulle. Kansainvälisesti tietomallinnuksesta palkittu siltahanke nousee nyt myös betonirakentamisen huippuosaamisen näyttämöksi. Helsingissä Kruunuvuorenrannan ja Korkeasaaren yhdistävän Kruunuvuorensillan betonirakenteet palkittiin Vuoden Betonirakenne 2025 -tunnustuksella. Palkinnon myönsi Betoniteollisuus ry:n nimeämä asiantuntijatuomaristo. Kruunuvuorensillan toteutuksesta vastaa Kreate Oy:n ja YIT Infra Oy:n muodostama työyhteenliittymä Kruunusillat tiiviissä yhteistyössä tilaajan, suunnittelijoiden ja useiden asiantuntijatahojen kanssa. Tuomariston mukaan Kruunuvuorensilta on esimerkillisesti johdettu suurhanke, jossa on kehitetty ja sovellettu edistyksellistä betoniteknologiaa. Hankkeessa on hyödynnetty muun muassa erikoisbetoneja sekä reaaliaikaista lämpötilan ja lujuuden seurantaa erittäin vaativissa olosuhteissa. – Työmaa on ollut kansallinen edelläkävijä betonin jäähdytyksen hallinnassa. Hankkeessa mallinnettiin tarkkaan betonin lämpötilan kehittymistä, ja rakenteita jäähdytettiin massiivisten betonirakenteiden lämpötilojen rajoittamiseksi. Lisäksi rakenteille asetettu 200 vuoden käyttöikä ja suunnittelun innovatiivisuus ovat kehittäneet alan käytäntöjä valtakunnallisesti, tuomaristo toteaa perusteluissaan. Betonirakenteiden vaativuus näkyi jokaisessa työvaiheessa Kruunuvuorensilta on betonikantinen liittorakenteinen vinoköysi‑ ja palkkisilta, jonka kokonaispituus on 1 191 metriä, pyloni kohoaa 135 metriin ja pisin jänneväli on 260 metriä. Sillan betonirakenteisiin on käytetty noin 22 000 kuutiometriä betonia. – Betonirakenteiden vaativuus näkyi jokaisessa työvaiheessa. Esimerkiksi pylonin timanttimainen rakenne toteutettiin infrarakentamisessa harvoin käytettävällä kiipeävällä muottikalustolla noin neljän metrin valujaksoissa. Pylonin ja välitukien muuttuvat poikkileikkaukset ja tiheä raudoitus tekivät betonoinneista poikkeuksellisen haastavia. Tämä hanke nosti suomalaisen betonirakentamisen riman hyvin korkealle ja me ylitimme sen, iloitsee TYL Kruunusiltojen projektipäällikkö Jari Humalajoki Kreatelta. Pylonin rakenne kuvastaa hyvin hankkeen teknistä vaativuutta. Kahden luodon väliin sijoitettu teräsbetoninen pyloni muodostuu pituussuuntaan käännetystä timanttirakenteesta, jonka poikkileikkaus muuttuu koko korkeuden matkalla. Pylonin jalat sidottiin kannen tasolla yhteen jännitetyllä betonisella sidepalkilla. – Kannen teräsrakenteen ja pylonin toisiinsa yhdistävä sidepalkki oli yksi työmaan vaativimmista betonoinneista, sillä sen rakenne oli poikkeuksellisen tiheästi raudoitettu ja jännitetty. Lisäksi kannen teräspalkit lävistivät sidepalkin, mikä toi vinoköysiosuuden kuormia suoraan pylonin jalkaan. Näiden rakenteellisten vaatimusten takia betonointien ennakkovalmisteluihin panostettiin poikkeuksellisen paljon ja toteutus onnistui erinomaisesti, Humalajoki kuvailee. Tiukat laatu- ja säilyvyysvaatimukset vaativissa rakenteissa Kruunuvuorensillan työmaalla toteutettiin myös useita vaativia vedenalaisia betonointeja, joihin käytettiin yhteensä noin 15 000 kuutiometriä betonia. Paalut, kasuunien työbetonit sekä pylonin perustukset valettiin itsetiivistyvillä betonimassoilla niin sanotulla contractor‑menetelmällä. – Betonointi tehtiin valuputken kautta sukeltajien ohjaamana. Vedenalaisissa massiivivaluissa korjausmahdollisuuksia ei käytännössä ollut, mikä edellytti meiltä huolellista työjärjestelyä ja työsuunnittelua pelkän betonointitilauksen lisäksi, kertoo Humalajoki. Sillan kannen betonointi eteni liittorakenteen asettamat erityispiirteet huomioiden. Betonoitaessa kuorma kasvaa ja kannen liikkuminen voi aiheuttaa halkeilua sitoutuvassa betonissa. Kruunuvuorensillalla halkeilua ehkäistiin betonoinnin valujärjestyksellä, ja kansi valettiin noin 60 metrin osissa. Normaalia infrarakentamista tiukemmat olivat myös betonirakenteille asetetut laatu- ja säilyvyysvaatimukset. Betonoinnin laadunvarmistuksesta vastasi urakoitsijasta ja betonin toimittajasta riippumaton kolmas osapuoli. Lisäksi kaikki betonimassat testattiin vaatimuksia tiukemmilla ennakkokokeilla, ja rakenteista tehtiin useita mallivaluja, joilla varmistettiin betonin valettavuus ja toimivuus vaativissa rakenteissa. – Suuressa osassa rakenteita käytettiin korkealujuusbetonia lujuusluokassa C55/67 yhdistettynä vaativiin suola‑ ja pakkasrasitusvaatimuksiin. Betonirakentamisen vaativuus syntyi usean tekijän yhteisvaikutuksesta, minkä vuoksi jokainen työvaihe edellytti huolellista ennakkosuunnittelua, tarkkaa toteutusta ja koko työmaan saumatonta yhteistyötä. Näissä kaikissa myös onnistuttiin, Humalajoki summaa. Vaativassa betonirakentamisessa ei varaa kompromisseihin Kruunuvuorensilta kuuluu valmistuessaan maailman pisimpiin siltoihin, jotka on tarkoitettu yksinomaan joukkoliikenteelle sekä jalankulkijoille ja pyöräilijöille. – Kruunuvuorensilta osoittaa, että suomalainen siltarakentaminen ja betoniosaaminen ovat kansainvälisesti korkealla tasolla. Kun rakennetaan vaativaan ja samalla herkkään ympäristöön erityisvaatimukset täyttävillä betonimassoilla ja tavoitellaan 200 vuoden käyttöikää, betonirakentamisessa ei ole varaa kompromisseihin. Tämän kaltaiset hankkeet kehittävät osaamista, jolle on kysyntää myös tulevaisuuden siltarakentamisessa, toteaa Kreaten siltayksikön johtaja Antti Kokkonen. Kruunuvuorensilta on osa Kreaten ja YIT:n toteuttamaa Kruunusillat-kokonaisurakkaa, johon kuuluu myös Kalasataman eteläosan ja Korkeasaaren yhdistävä Finkensilta sekä Korkeasaaren esirakentamistyöt. Vuoden Betonirakenne 2025 -Suunnittelusta ja toteutuksesta palkitaan
Vuoden Betonirakenne 2025 -kilpailun tuomaristo
Kruunuvuorensilta lyhyesti
|
