Tieliikenteen vaihtoehtoiset käyttövoimat saaneet tukea monelta suunnalta
28.04.2014 15.31
Euroopan parlamentti äänesti eilen 15.4.2014 liikenteen vaihtoehtoisten käyttövoimien saatavuuden parantamisen puolesta. Yhtenä osa-alueena direktiivissä on myös yksittäistä autoilijaa koskettavat asiat eli se, että tulevaisuudessa vaihtoehtoisia polttoaineita ja energialähteitä tulisi olla entistä paremmin saatavilla. Vaihtoehtoisten käyttövoimien tärkeyttä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi painotti myös YK:n alainen hallitusten välinen ilmastopaneeli IPCC viimeisimmässä raportissaan.
Trafi muistuttaa, että jokainen meistä voi kantaa kortensa kekoon mm. oman autonvalintansa kohdalla hankkimalla vaihtoehtoisia käyttövoimia hyödyntävän tai ainakin mahdollisimman vähäpäästöisen auton. Suomessa vaihtoehtoisilla käyttövoimilla kulkee vain noin 0,2 % kaikista henkilöautoista ja ensirekisteröinneistä niiden osuus oli viime vuonna noin 3 %.
Ongelmana vaihtoehtoisten käyttövoimien yleistymiselle on nähty automallien vähäinen tarjonta, hinta ja polttoaineen tai latauspaikkojen vähäisyys, joista viimeiseen parlamentin eilinen päätös pyrkiikin tuomaan parannusta. Hintakysymystä pohdittaessa kannattaa ottaa huomioon esim. että flexi-fuel -autot ovat usein vain hiukan kalliimpia kuin vastaavat bensakäyttöiset mallit ja että sähköautoilla ajaminen sinänsä on hyvin edullista. Näiden autojen etuna on joustavuus, mikäli esimerkiksi bensiinin hinta nousee huomattavasti lähitulevaisuudessa, esim. flexi-fuel -autoon voidaan tankata biopolttoaineen lisäksi myös tavallista bensiiniä.
Tällä hetkellä uusien henkilöautojen hiilidioksidipäästöt ovat lähellä EU-tavoitetasoa eli 130 g/km, maaliskuussa tavoiteraja jopa alittui. Vuonna 2020 tavoitetaso uusille autoille on 95 g/km.
Vaihtoehtoiset käyttövoimat ovat osa EU:n ympäristötavoitteita ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Tavoitteiden mukaan EU-maat vähentävät vuoteen 2020 mennessä kasvihuonekaasupäästöjään, parantavat energiatehokkuuttaan ja lisäävät uusien energialähteiden käyttöä 20 prosentilla. Kotimaan liikenteen osuus Suomen kasvihuonekaasupäästöistä on noin viidennes ja tieliikenteen osuus liikenteen päästöistä noin 90 %.
Mitä ovat vaihtoehtoiset käyttövoimat?
Vaihtoehtoisilla polttoaineilla ja käyttövoimilla tarkoitetaan sähköä, vetyä, kaasua (LNG, CNG, LPG) sekä nestemäisiä biopolttoaineita (bioetanoli ja biodiesel).
Liikenne- ja viestintäministeriön asettaman tulevaisuuden käyttövoimat liikenteessä -työryhmän esittämän pitkän aikavälin tavoitteen mukaisesti henkilöautoliikenteen riippuvuus öljystä tulisi katkaista ja siirtyä käyttämään ns. toisen ja myöhemmin kolmannen sukupolven biopolttoaineita sekä sähköä. Toisen sukupolven biopolttoaineilla tarkoitetaan ruuantuotannon kanssa kilpailemattomia, esim. selluloosasta, lignoselluloosasta ja elintarviketeollisuuden jätteistä valmistettavia biopolttoaineita.
Eri autovalmistajat ovat tuoneet markkinoille vaihtoehtoisia polttoaineita tai energiamuotoja hyödyntäviä automalleja. Näitä ovat flexi-fuel -autot, sähkö- ja kaasuautot sekä myös polttokenno- eli vetyautot, jotka kuitenkin vielä toistaiseksi ovat testausasteella. Myös hybridi ja ladattavat hybridiautot voidaan laskea vaihtoehtoisiin käyttövoimiin, sillä vaikka niillä on normaali polttoaineella käyvä moottori, niin sen lisäksi ne hyödyntävät sähköä liikkumisessaan.
Apua uuden auton valintaan www.trafi.fi/autovertaamo ja lisätietoa mm. vaihtoehtoisista käyttövoimista www.motiva.fi/liikenne/henkiloautoilu/valitse_auto_viisaasti/energialahteet
LVM:n tulevaisuuden käyttövoimat työryhmän raportti: www.lvm.fi/julkaisu/4147323/tulevaisuuden-kayttovoimat-liikenteessa-tyoryhman-loppuraportti
Vaihtoehtoisia käyttövoimia käyttävien henkilöautojen ensirekisteröinnit 2000-2013 ja osuus ensirekisteröinneistä 2013
|