Terveellinen pohjoismainen ruokavalio on nyt tutkittu30.03.2013 16.11 Hankkeeseen ovat VTT:ltä osallistuneet akatemiaprofessori Kaisa Poutanen ja tutkimusprofessori Matej Oresic. Juuri julkaistu SYSDIET-ruokavaliohoitotutkimus osoitti, että pohjoismaisista aineksista koottu terveellinen ruokavalio parantaa muun muassa kolesteroliarvoja ja pienentää näin sepelvaltimotaudin riskiä. Se vähentää myös metaboliseen oireyhtymään liittyvän tulehdustekijän määrää. Pitkäkestoiset huolellisesti suunnitellut ja toteutetut ruokavaliotutkimukset antavat uutta ja luotettavaa tietoa ravinnon vaikutuksista ihmisen terveyteen. Viime aikoina asiantuntijat ovat kiinnostuneet entistä enemmän ruokavalion kokonaisuuden merkityksestä terveydelle yksittäisten ravintoaineiden vaikutuksen sijaan. Tunnetuin ruokavaliokokonaisuus on Välimeren ruokavalio, jonka terveysvaikutuksia on tutkittu eniten ja josta on tullut kansainvälinen brändi. Vuonna 2007 aloitti toimintansa pohjoismainen ruuan, ravitsemuksen ja terveyden huippuyksikkö SYSDIET, jonka yhtenä tavoitteena oli selvittää pohjoismaisen ruokavalion terveyttä edistäviä ominaisuuksia. SYSDIET-ruokavaliohoitotutkimus toteutettiin Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa ja Islannissa. Suomesta mukana olivat Itä-Suomen yliopisto, joka myös koordinoi tutkimusta, ja Oulun yliopisto. VTT osallistui näytteiden analysointiin. Tutkimuksen aloitti 200 tutkittavaa, joilla oli häiriytynyt sokeriaineenvaihdunta. Loppuun asti mukana 18–24 viikkoa kestäneessä tutkimuksessa oli 166 tutkittavaa, jotka noudattivat tutkimuksen ajan joko terveellistä pohjoismaista ruokavaliota tai tavanomaista ruokavaliota. Tutkimuksessa verrattiin näiden ruokavalioiden vaikutuksia. Tutkimuksen kannalta oli tärkeää, ettei tutkittavien paino muuttunut tutkimusaikana, jolloin saatiin selville ruuan laadun vaikutukset. Tulehdustekijän pitoisuuden lasku yllätti Verrokkiruokavalioon verrattuna terveellinen pohjoismainen ruokavalio paransi veren rasva-aineenvaihduntaa alentamalla haitallisen kolesterolin eli LDL- kolesterolin pitoisuutta ja parantamalla ”hyvän” HDL- kolesterolin tasoa siten, että näiden suhde parani. Samoin väheni haitallisten rasvahiukkasten kokonaispitoisuus veressä. Saavutetulla kolesterolimuutoksilla arvioidaan saavutettavan jopa 10–15 prosentin lasku sepelvaltimotautiriskissä 5–10 vuoden aikana. Ruokavalio paransi myös useiden tärkeiden kivennäisaineiden ja vitamiinien saantia jopa 1,5–2-kertaiseksi. Tutkijoiden yllätykseksi erään tulehdustekijän, IL-1 Ra:n, pitoisuus oli terveellistä pohjoismaista ruokavaliota noudattavilla peräti 20 prosenttia pienempi kuin tavanomaisella ruokavaliolla. Suurentunutta IL-Ra:ta pidetään herkimpänä merkkinä niin sanotulle metaboliselle oireyhtymälle, se ennustaa diabetesriskiä ja sen pitoisuus nousee myös maksan rasvoittumisen yhteydessä. Sokeriaineenvaihduntaan ruokavalioilla ei ollut merkitsevää vaikutusta, mahdollisesti koska tutkittavien paino pysyi ennallaan. Alustavat havainnot osoittavat myös, että terveellinen pohjoismainen ruokavalio voi vähentää vuorokauden ajalta rekisteröityä verenpainetta, vaikka sillä ei ollut merkittävää vaikutusta vastaanotolla mitattuun verenpaineeseen. Vähentämällä tulehdusvastetta terveellinen pohjoismainen ruokavalio voi myös pienentää elimistön hapetusstressiä. Tutkijat selvittävät edelleen ruokavalioiden ja ruuasta saatujen ainesosien vaikutuksia geenien toimintaan ja satoihin aineenvaihdunnan välituotteisiin elimistössä. Myös ulosteen bakteerikannan muutoksia on tarkoitus tutkia yksityiskohtaisesti. Näin koostat Itämeren ruokavalion Terveellisen pohjoismaisen ruokavalion voi koostaa myös lähiruokaperiaatteella. Siinä korvataan kovaa eläin- ja maitorasvaa rypsisöljyllä ja kasviöljypohjaisella levitteellä, suositaan rasvattomia ja vähärasvaisia maitotuotteita, syödään runsaasti kotimaisia kausihedelmiä, joita eri Pohjoismaissa ovat omena, päärynä tai luumu, marjoja, kasviksia, juureksia, palkokasveja ja kaalia sekä ruista, ohraa tai kauraa täysjyväviljatuotteina päivittäin. Myös pähkinät voivat olla osa ruokavaliota. Ruokavalioon kuuluu kala ja rasvainen kala 2–3 kertaa viikossa sekä riista ja siipikarja. Punaista lihaa ja makkaraa käytetään vain kohtuudella. Koostumukseltaan ruokavalio muistuttaa välimerellistä ruokavaliota, mutta sen koostamiseksi ei tarvitse lähteä merta edemmäksi. Suomessa siitä voidaan käyttää myös Itämeren ruokavalio -nimikettä. SYSDIET-konsortio on yksi kolmesta pohjoismaisesta huippuyksiköstä Food, Nutrition and Health-ohjelmassa vuosille 2007–2012, jonka on nimennyt ja rahoittanut Pohjoismaisen ministerineuvoston alainen NordForsk (Sysdiet, 070014). Tutkimus on julkaistu Journal of Internal Medicinen verkkosivuilla osoitteessa http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/joim.12044/full |
