Rosetta heräsi unesta ja jatkaa kohti komeettaa01.02.2014 15.56 Rosetta-luotaimeen on saatu yhteys 20. tammikuuta klo 20.16 ja luotaimen matka jatkuu onnistuneesti. Luotaimen tehtävänä on selvittää, ovatko vesi ja elämä saapuneet maapallolle komeettojen mukana. Ilmatieteen laitos on vahvasti mukana Euroopan avaruusjärjestön ESAn Rosetta-luotaimessa, joka on matkalla kohti Churyumov-Gerasimenko -komeettaa. Rosettan laskeutumisalus laskeutuu komeetan pinnalle suunnitelmien mukaan 11. marraskuuta 2014. Laskeutumista ennen yksi tärkeimmistä hetkistä oli luotaimen herätteleminen unesta, johon se vaivutettiin energian säästämiseksi. Herättelemisen epäonnistuminen olisi tarkoittanut projektin päättymistä epäonnistuneesti. Herättely aloitettiin 20. tammikuuta noin klo 12.00 Suomen aikaa, jolloin Rosettaan otettiin ensimmäisen kerran yhteyttä maasta puolitoista vuotta kestäneen unen jälkeen. Rosetta vaivutettiin uneen, jotta se säästäisi energiaa matkan aikana. Herätyksen jälkeen Rosettan pyörimisliike vähitellen pysähtyy ja se tunnistaa sijaintinsa tähtikartan avulla. Heräämisen jälkeen Rosetta alkaa vähitellen testata mukana olevia tieteellisiä instrumentteja. Päivitys 21.1. klo 11.45: Tiistaina 21.1. saatiin ensimmäinen elomerkki myös Rosettan laskeutumisalus Philaesta. Ohjauskeskuksessa Kölnissä vastaanotettiin jännite-, virta- ja lämpötila-arvoja. Niiden mukaan Philaen järjestelmä toimii normaalisti. Tämä myös tarkoittaa sitä, että Rosetta itse osaa kommunikoida maan kanssa normaalisti ja on valmis yksityisempään tarkastusvaiheeseen. - Signaalin onnistunut vastaanotto tarkoittaa sitä, että Rosettan matka kohti Chryumov-Gerasimenko-komeettaa voi jatkua. Onnistuminen on pitkän ja vaativan työn tulos, sanoo Ilmatieteen laitoksen tutkimuspäällikkö Walter Schmidt. Itse Churyumov-Gerasimenko-komeetan koostumuksesta on erittäin vähän tietoa. Tutkijat eivät tiedä esimerkiksi sitä, millaiselle alustalle laskeutumisalus tulee laskeutumaan. Arvioiden mukaan komeetta todennäköisesti on kooltaan noin 3,4 km x 4,5 km kokoinen, mutta se on hyvin harva. Tiheys on noin 0,48 kg/l eli vastaa koostumukseltaan vanhaa pakkaantunutta lunta. Varmuutta tästäkään ei kuitenkaan ole ennen laskeutuja alkaa tutkia komeettaa tarkemmin. Rosetta selvittää, onko Maan elämä ja vesi osittain peräisin komeetoiltaRosetta-luotaimessa on mukana viisi tieteellistä mittalaitetta, joiden suunnittelussa ja rakentamisessa Ilmatieteen laitos on ollut mukana. Ensimmäisenä komeetan pinnalle osuu Ilmatieteen laitoksella valmistettu PP-instrumentti, joka on kiinnitetty laskeutujan jalkoihin. Instrumenttia käytetään veden etsintään komeetan pinnalta. Ilmatieteen laitoksen mittalaitteilla tutkitaan myös mm. komeetan pölyä ja vuorovaikutusta aurinkotuulen kanssa. Jos pölystä löydetään orgaanisia aineita, on mahdollista, että myös elämä on tullut maapallolle komeettojen mukana. |