Rakennerahastovarojen maakuntakohtainen jako päätettiin
04.02.2014 15.00 Hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmä päätti 22.1.2014 Manner-Suomen tulevan kauden rakennerahasto-ohjelman alueellisessa päätöksenteossa olevan rahoituksen jaosta maakuntien kesken. Jako perustuu Itä- ja Pohjois-Suomen sekä Etelä- ja Länsi-Suomen maakuntien itse valmistelemiin ja ministeriölle toimittamiin esityksiin.
- Suuri työ rahoituskehysten osalta on tehty suoraan alueilla maakuntaliittojen yhteistyössä. Alueet ansaitsevat kiitoksen aktiivisuudestaan ja lopullinen ratkaisu onkin yhteisen ehdotuksen mukainen, toteaa elinkeinoministeri Jan Vapaavuori. Alueelliset viranomaiset (maakunnan liitot ja ELY-keskukset) saavat vuosittain käyttöönsä myöntövaltuutta yritystuki- ja muiden kehittämishankkeiden rahoittamiseen. Vuosittain käytettävissä olevien rakennerahastovarojen maakunta- ja viranomaiskohtainen jako on kansallinen, valtioneuvostossa päätettävä asia.
Vuosittainen jako voi vaihdella alueiden välillä, mikäli se katsotaan tarkoituksenmukaiseksi aluekehittämisen ja ohjelman tuloksellisuuden kannalta.
Rahoituksen jako maakunnittain
Maakunta EAKR (osuus) ESR (osuus) EAKR+ESR yhteensä (osuus) Pohjois-Pohjanmaa 17,8 % 15,9 % 17,2 % Pohjois-Savo 14,2 % 12,7 % 13,7 % Lappi 12,9 % 11,5 % 12,4 % Pohjois-Karjala 10,4 % 9,4 % 10,1 % Etelä-Savo 9,6 % 8,6 % 9,3 % Kainuu 5,4 % 4,8 % 5,2 % Keski-Suomi 4,2 % 5,9 % 4,8 % Uusimaa 3,7 % 6,4 % 4,6 % Pirkanmaa 3,1 % 5,2 % 3,9 % Keski-Pohjanmaa 3,2 % 2,9 % 3,1 % Satakunta 2,7 % 3,4 % 2,9 % Päijät-Häme 2,5 % 2,1 % 2,3 % Kymenlaakso 2,3 % 2,3 % 2,3 % Varsinais-Suomi 2,0 % 2,7 % 2,2 % Etelä-Pohjanmaa 1,9 % 2,0 % 1,9 % Etelä-Karjala 1,8 % 1,3 % 1,7 % Pohjanmaa 1,2 % 1,4 % 1,3 % Kanta-Häme 1,0 % 1,3 % 1,1 % Yhteensä 100,0 % 100,0 % 100,0 %
Perustietoa rakennerahastokauden rahoituksesta kaudelle 2014–2020
Suomen rakennerahasto-ohjelman kokonaisrahoitus kaudelle 2014–2020 (EU-osuus) on noin 1,3 miljardia euroa. Kun kansallinen julkinen vastinrahoitus on samansuuruinen (josta valtio 75 %, kunnat ja muu julkinen rahoitus 25 %), on ohjelmatyön kokonaisvolyymi tulevalla ohjelmakaudella yhteensä 2,6 miljardia euroa. Kun tästä summasta vähennetään teknisen tuen osuus 3 % sekä valtakunnalliseen toimintaan varattava rahoitus (Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) osuudesta 10 % ja Euroopan sosiaalirahaston (ESR) osuudesta 25 %), on jäljellejäävä osuus alueellisessa päätöksenteossa olevaa rahoitusta. Tästä noin 1,1 miljardin EU-rahoitusosuudesta on EAKR-rahoitusta noin kaksi kolmannesta ja ESR-rahoitusta noin kolmannes.
Korkeimmat tukitasot Lapissa
Asukasta kohti laskettuna korkein EU-tukitaso on Lapissa. Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnissa tukitaso asukasta kohden on korkeampi kuin Etelä- ja Länsi-Suomen maakunnissa. Tämä johtuu Itä- ja Pohjois-Suomeen kohdistuvasta harvan asutuksen erityisrahoituksesta sekä jakoperusteena käytetyistä EU:n kriteereistä.
EU-rahoitus euroina asukasta kohden vuodessa maakunnittain 2014–2020 (arvio, alueellisessa päätöksenteossa oleva rahoitus, ml. kestävän kaupunkikehittämisen rahoitus)
Maakunta EAKR/as./v. ESR/as./v. Yhteensä Lappi 72 34 106 Kainuu 68 32 100 Pohjois-Karjala 64 30 94 Etelä-Savo 64 30 94 Pohjois-Savo 59 27 86 Keski-Pohjanmaa 48 23 71 Pohjois-Pohjanmaa 45 21 66 Keski-Suomi 15 12 27 Satakunta 12 8 20 Kymenlaakso 13 7 20 Etelä-Karjala 14 5 19 Päijät-Häme 13 5 18 Etelä-Pohjanmaa 10 5 15 Pirkanmaa 6 6 12 Pohjanmaa 7 4 11 Kanta-Häme 6 4 10 Varsinais-Suomi 4 3 7 Uusimaa 2 2 4 Yhteensä 19 10 29
Kaavio: Eu-rahoitus asukasta kohden maakunnittain 2014-2020 (pdf)
|