Uutiset - News

Logistiikka-ala ja digitalisaatio

Perjantai 5.4.2024 klo 7.33 - Toimitus

Logistiikka ala elää nykyään jatkuvassa muutostilassa, ja monilla aloilla ympäri maailman joudutaan mukautumaan digitaalisempaan ympäristöön. Siirtyminen paperisista lähetysluetteloista ja manuaalisista puhelintilauksista digitaaliseen seurantaan ja automaattitilauksiin ei välttämättä ole ollut se kaikkein helpoin uudistus.

Vielä toistaiseksi varastointi ja kuljetus suoritetaan ihmisvoimin eikä itsestään ajavat rekat ole vielä täysin arkinen juttu, vaikka logistiikkainsinöörit työskentelevätkin aiheen parissa ahkerasti. On kuitenkin monia asioita, joihin digitalisaatio on jo päässyt vaikuttamaan merkittävästi, ja monet aikaisemmin ihmisen manuaalisesti suorittamista töistä hoituvat automaattisesti.

Vaikka digitalisaatio onkin avannut monella alalla monta uutta ovea, on se myös tuonut matkassaan sellaisia riskejä, joita ei aikaisemmin osattu edes ajatella. Tärkein kysymys ehkä onkin, painavatko digitalisaation tuomat riskit kuitenkin vaakakupissa vähemmän kuin sen tuomat hyödyt.

Kuinka digitalisaatio on muovannut logistiikka-alaa

Monet muistavat vielä varmasti, kuinka paketit lähetettiin matkaan postin tiskiltä ilman sen suurempia lähetystunnuksia tai seurantakoodeja ja toivottiin parasta, että paketti saapuu perille ennen seuraavaa joulua.

Kaupasta tiettyä tuotetta kysyttäessä käytiin fyysisesti tarkastamassa varastolta, ja jos tuotetta ei enää ollut, tilattiin maahantuojalta lisää manuaalisesti. Kolikkopelejä pelattiin vain kivijalkakasinoilla ja uusille asiakkaille annettiin kassalta matkaan etuseteiltä seuraavaa pelikertaa varten tai muutama ylimääräinen pelimerkki rulettipöytään.

Nykyisin kaikki mainitusta ovat siirtyneet digitaaliseen maailmaan: paketit voi lähettää postilokeroiden kautta ilman ihmiskontaktia ja matkaa voi seurata reaaliaikaisesti verkosta, kauppojen vakiotuotteet tilataan automaattisesti digitaalisen seurannan avulla ja kolikkopelit ovat siirtyneet nettikasinoille, joilla etuseteleiden virkaa toimittaa kasinobonukset.

Kaikki näistä ovat tärkeitä logistiikka-alan osa-alueita yhdessä reittioptimoinnin ja menekin ennustamisen kanssa. Näiden avulla toiminnasta saadaan mahdollisimman kustannustehokasta. Se, mihin ihmisellä menee useamman tunnin verran aikaa suunnitella ja suorittaa, tapahtuu tekoälyn avulla muutamassa hetkessä.

Digitalisaatio ei näy yksistään kuluttajalle. Esimerkiksi rekkojen ajopiirturit ovat digitaalisia. Niiden tarkoitus on muun muassa varmistaa, että kuskit pitävät tarpeeksi taukoja työpäivän aikana, ja niistä on jälkikäteen mahdollista tarkastaa onnettomuustilanteen ajonopeudet.

Vaikutus asiakaskokemukseen

Digitalisaation vaikutus asiakaskokemukseen on valtava. Kuten mainitsimme, nykyisin postitettavia paketteja on mahdollista seurata verkossa, mikä lisää asiakkaan luottamusta yritystä kohtaan. Nykyaikaisen kuluttajan oletusarvo on, että verkkokauppa lähettää paketin pikimmiten tilauksen jälkeen, ja sen jokaista vaihetta voi seurata reaaliaikaisesti matkan aikana. Mikäli näitä peruspilareita ei ole olemassa, saattaa asiakas valita jonkun muun verkkokaupan.

Logistiikan kannalta suunnittelua helpottaa reaaliaikaisen seurannan mahdollistamat joustavat toimitusmahdollisuudet. Jos asiakas voi itse päättää paketin toimitusajankohdan, tulee pakettikuskeille huomattavasti vähemmän turhia käyntiä asiakkaiden luona, jotka eivät ole paikan päällä.

Tämä säästää yritykseltä aikaa ja rahaa, mutta parantaa myös asiakaskokemusta, sillä asiakkaan ei tarvitse odotella kotona tietämättömänä, koska oma paketti sattuu saapumaan. Ja mitä paremmin tämä prosessi toimii, sitä todennäköisemmin asiakas tilaa samalta yritykseltä myös myöhemminkin.

Digitalisointi tuo mukanaan myös haasteita

Vaikka digitalisointi onkin pääosin tuonut matkassaan hyviä muutoksia ja on mahdollistanut läpinäkyvämmän toiminnan yrityksen ja asiakkaan välillä, on se tuonut mukanaan myös haasteita.

Mitä suurempi osa toimitusketjusta tapahtuu verkossa, sitä suuremmat ovat myös tietovuotoriskit. Etenkin niissä tapauksissa, joissa asiakkaiden tietoja käsitellään verkon kautta, tulee yrityksen tietoturvallisuuden olla korkealla tasolla.

Toiminnan digitalisointi saattaa myöskin olla pienemmille yrityksille rahallisesti melko suuri investointi, eikä se kaikissa tapauksissa ole edes mahdollista. Tämä saattaa vaikuttaa negatiivisesti yrityksen liiketoimintaan.

Yhteenveto

Digitalisointi on jo nyt muovannut logistiikka-alaa paljon, eikä ole mitään syytä olettaa, etteikö kehitystä tapahtuisi jatkossakin. Kustannustehokkuus ja saumaton asiakaskokemus on monen alan A ja O, johon jokainen valveutunut yritys pyrkii panostamaan.

Tekoälyn käyttäminen hyödyksi logistiikka-alalla on jo tuttua puuhaa toimitusketjun monessa vaiheessa. Digitalisoinnin matkassa tulee kuitenkin omia haasteita, joita ei ole syytä unohtaa. Tästä syystä onkin tärkeä muistaa uusia innovatiivisia ratkaisuja keksiessä miettiä myös ratkaisuja mahdollisiin uusien keksintöjen haittapuoliin.

Voidaanko Suomen rappeutuvalle tieverkostolle nähdä jo parempi tulevaisuus?

Torstai 28.3.2024 klo 17.36 - Toimitus

Tietyöt ovat monelle tuttu näky etenkin kesällä, sillä monet tiet vaativat korjauksia talven jälkeen, minkä lisäksi tieverkostoa pyritään jatkuvasti suunnittelemaan niin, että liikkuminen olisi mahdollisimman sujuvaa. Vaikka korjauksia tehdään, ei Suomen tieverkoston kunto ole kovinkaan kehuttava. Mutta näkyykö valoa tunnelin päässä jo vai rappeutuuko teiden kunto entisestään?

Suomen tiedetään olevan erittäin riippuvainen hyvästä tieverkostosta, sillä etäisyydet ovat pitkiä, mutta tästä huolimatta teiden kunto on rappeutumassa täysin. Viimeisen kymmenen vuoden aikana huonokuntoisten teiden määrä on jopa kolminkertaistunut. Suomen teiden kunnon tulevaisuus ei myöskään näytä kovinkaan ruusuiselta, ainakaan tällä hetkellä.

Korjausvelan kasvamisen pysähtyminen vaatisi 4 000 kilometrin korjaustyöt vuosittain

Autoilijoilta kerätään vuosittain valtava määrä rahaa erilaisten verojen muodossa, minkä ensimmäisenä luulisi tietysti käytettävän tieverkostoon. Jos käytettäisiin, olisivat Suomen tiet huippukunnossa. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että iso osa rahoista valuu aivan toisenlaisiin tarkoituksiin, kuten esimerkiksi tunnin junaan, jota kovasti ollaan suunnittelemassa. Tämä itsessään ei ole huono suunnitelma, mutta asioita olisi tässä vaiheessa hyvä laittaa tärkeysjärjestykseen paremminkin.

Hallituksen päättämät tieverkoston kunnostukseen käytettävät summat tuntuvat toisinaan olevan joka vuosi melkoista onnenpeliä, joita löytyy esimerkiksi myös NetBet -sivustolta. Summat vaihtelevat, mutta etenkin viime vuosina määrärahat ovat riittäneet vain alle 2 000 tiekilometrien päällystämiseen. Esimerkiksi vuonna 2023 Suomen teitä päällystettiin vain noin 1 600 kilometriä.

Nämä luvut ovat huolestuttavia, kun ottaa huomioon, että vuoden 2023 lopussa Suomessa oli huonokuntoisia maanteita noin 8 700 kilometrin verran. Liikennebudjetteihin kohdistuneet leikkaukset eivät ole yhtään helpottaneet asioita, vaan päinvastoin pahentaneet teiden kunnon ongelmia entisestään.

Tällä hetkellä korjausvelan määrä on kasvanut jo huimaan 1,7 miljardiin. Nykyisellä tahdilla huonokuntoisten teiden määrä tulisi kasvamaan 800 kilometrillä joka vuosi. Jos haluttaisiin, ettei korjausvelka kasvaisi, pitäisi joka vuosi pystyä päällystämään vähintään 4 000 kilometrin edestä teitä.

Uuden investointiohjelman myötä hieman valoa tunnelin päässä

Positiivisiakin asioita on ilmeisesti tapahtumassa, sillä vaikka kalliimpia rataverkkojen suunnitelmia ei ollakaan vielä unohdettu, niin uuden hallituksen kaavailema investointiohjelma toisi hyviä uutisia Suomen tieverkostolle. Neljän miljardin suuruisesta ohjelmasta väyläverkostoon on varattu 1,6 miljardia. Korjausvelan vähentämiseen on varattu noin 500 miljoonaa, mikä tosin saattaa vielä leikkauksien myötä hieman vähentyä.

Korjausvelan taittumisesta on ollut jonkin verran puhetta hallituksen puolelta. Jos velan taittaminen onnistuu, voisi tämä tarkoittaa, että huonokuntoisten teiden määrä kasvaisi vuodesta 2027 alkaen vain 400 kilometrillä per vuosi.

Hyväkuntoinen tieverkko mahdollisuus Suomen kilpailukyvylle ja kestävälle kasvulle

Pitkien etäisyyksien maana hyväkuntoinen tieverkosto on Suomessa erittäin tärkeä, ja se voisi myös parantaa maan kilpailukykyä ja kestävämpää kasvua. Vaikka haasteita tieverkoston kunnosta aiheutuu jo henkilöautoille, on pahempia haasteita luvassa raskaalle liikenteelle. Kauppojen toimitusketjut, teollisuus ja alkutuotanto ulottuvat Suomessa aivan kaikkialle, jonka vuoksi olisi erityisen tärkeää huolehtia, että tieverkosto on käytettävissä myös raskaammalle liikenteelle.

Vientiteollisuus, kilpailukyky ja sosiaali- ja terveysalan toiminta ovat monesti asioita, jotka unohdetaan tieverkostokeskusteluissa. Moni pitää teiden kunnostamista tärkeänä asiana, mutta kun kyse tulee rahasta, syntyy jonkinlainen negatiivisuus asian suhteen. Hyväkuntoisella tieverkostolla on valtavat vaikutukset koko Suomen yhteiskuntaan, mitä harvemmin osataan ajatella, kun mietitään teiden kunnostamista.

Tieverkoston tulevaisuudessa pieniä valopilkkuja

Suomen tieverkoston kunto on ollut kuuma puheenaihe joka vuosi, ja se on herättänyt huolta monissa alan asiantuntijoissa sekä itse autoilijoissa. Teiden kunnossa tällä hetkellä ei todella ole kehumista ja niiden kunnostustoimenpiteillä alkaa olla todella kiire. Uusi investointiohjelma kuulostaa positiiviselta ensiratkaisulta, mutta mikäli Suomesta haluttaisiin tehdä entistä kilpailukykyisempi, niin hyväkuntoiseen tieverkostoon olisi ensisijaisen tärkeää panostaa.

Kaivosteollisuuden historia Suomessa

Perjantai 22.3.2024 klo 10.02 - Toimitus

Suomen luonto on tunnetusti täynnä kuvankauniita ihmeitä sekä moniin käyttötarkoituksiin hyödynnettäviä luonnonvaroja. Tuhansien metsien ja järvien lisäksi saatavilla on myös paljon mineraaleja, jotka ovat syypäänä siihen, että kaivostoiminta Suomessa on päässyt kukoistamaan.

Kaivostoiminta on ollut lähestulkoon aina suuri osa Suomen teollisuuden kenttää, ja kaivosteollisuuden historia sisältääkin monia mielenkiintoisia virstanpylväitä.

Juuret ulottuvat jopa rautakaudelle

Tämä saattaa tulla osalle lukijoista yllätyksenä, mutta ympäri Suomea on löytynyt todisteita jopa esihistoriallisista kaivoksista. Maaperästä on löytynyt monia tarpeellisia mineraaleja kuten kuparia, rautaa ja kultaa.

Muun muassa raudan monipuolisesta käyttämisestä on löytynyt viitteitä rautakauden ajalta ja varhaisin rautasulatto voidaan ajoittaa noin 350-luvulle ennen ajanlaskua. Raudan valmistamista tuhat vuotta sitten käytetyin keinoin on myös mahdollista päästä katsomaan erilaisissa näytöstapahtumissa.

Suomen ensimmäinen varsinainen kaivos avattiin vuonna 1542. Kaivos sijaitsi Lohjan Ojamolla, josta se saikin nimensä Ojamon rautakaivos. Se pysyi toiminnassa vuoteen 1863 saakka, ja sen perustaminen johti muun muassa monien ruukkien, kuten Mustion ruukin, perustamiseen.

Ojamon kaivostoiminta ei suinkaan päättynyt tähän, vaan samaisella alueella toimi 1925-1965 välisenä aikana Ojamon kalkkikivikaivos. Toiminta lopetettiin, kun kalkkiesiintymät oli louhittu loppuun. Nykyisin kaivos on kaivostornia lukuunottamatta täysin veden alla.

Suomessa on tällä hetkellä 44 kaivosta, jotka löytyvät aika tasaisesti koko maan laajuudelta. Suomessa louhitaan ja rikastetaan lähinnä seuraavia metalleja:

• kromi
• nikkeli
• kupari
• sinkki
• koboltti
• hopea
• kulta

Suurin osa teollisuusmineraalikaivoksista on eteläisemmässä Suomessa ja metallimalmikaivokset, kuten kultakaivokset, ovat pohjoisemmassa Suomessa.

Kaivostoiminnan kohtaamia haasteita

Kaivostoiminta ei kuitenkaan ole aina ollut täysin ruusuilla tanssimista, vaan matkan varrella on kohdattu paljon erilaisia haasteita. Nykyaikana kysymykset pyörivät paljon ympäristövaikutusten ympärillä, sillä kaivostoiminnasta aiheutuu paljon esimerkiksi ilma- ja vesipäästöjä. Se aiheuttaa myös meluhaittaa ja tärinää. Kaikkein merkittävin kaivostoiminnasta aiheutuva vaikutus on pölyäminen sekä lähialueiden vesistöihin kohdistuvat muutokset.

Kuitenkin suomalainen innovatiivinen ajattelu sekä sitoutuminen ympäristöystävällisyyteen tuo valoa tunnelin päähän. Suomalaiset alan ammattilaiset pyrkivät keksimään ratkaisuja nykyaikaisiin haasteisiin.

Haasteita voi verrata minkä tahansa muun alan kohtaamiin hankaluuksiin. Nykyaikainen kuluttaja on tietoinen ja vaatii käyttämiltään palveluilta aikaisempaa huomattavasti enemmän. Hyvä esimerkki tästä on nettikasinot ilman rekisteröitymistä: ne keksittiin, kun nettikasinoiden pelaajat alkoivat olla täysin kypsiä pitkiin rekisteröinti- ja vahvistusprosesseihin, jotka veivät innon itse pelaamiselta.

Tunnettuja kaivoksia

Sotkamosta löytyvä Talvivaaran kaivos on Suomen suurin nikkelikaivos. Se aloitti toimintansa vuonna 2008. Vaikka Talvivaaran kaivos tuottaakin pääsääntöisesti nikkeliä, siellä tuotetaan myös sinkkiä eli se on virallisesti monimetallikaivos. Talvivaara tuli kuuluisaksi vuonna 2012 sen kipsisakka-altaassa tapahtuneen vuodon vuoksi. Se on kuitenkin sittemmin parantanut kaivoksen olosuhteita sekä veden tislausta.

Kittilässä sijaitsee Euroopan suurin kultakaivos, Kittilän kaivos eli Suurikuusikon kultakaivos. Tämä kaivos sijaitsee noin 50 kilometrin päässä Kittilän keskustasta. Sen omistaa kanadalainen Agnico Eagle Mines ja louhinnan oletetaan jatkuvan vuoteen 2035 saakka.

Kittilän kultaesiintymä löytyi oikeastaan vahingossa, sillä kyseisellä alueella tehtiin tielinjan oikaisua jolloin tutkimusavustajat Pekka Puhakka ja Jorma Valkama sattuivat huomaamaan kultataskulöydöksen.

Jo pitkän aikaa sitten toimintansa lopettanut Haverin kaivos löytyy Ylöjärveltä (ent. Viljakkala). Sen kaivostoiminta lopetettiin jo vuonna 1960, jolloin kaivoksen vesipumput pysäytettiin. Kaivos alkoi pikkuhiljaa täyttyä vedestä, joka teki siitä suositun sukelluskohteen.

Valitettavasti kuitenkin kaivokseen kuoli sukeltajia, jonka jälkeen se asetettiin sukelluskieltoon. Kaivos sittemmin tyhjennettiin vedestä, kun louhintatoiminta oli tarkoitus aloittaa uudelleen. Lamavuosina hanke kuitenkin lakkautettiin, ja kaivos on jälleen päässyt täyttymään vedestä. Nykyisin Haverin kaivos on jälleen tunnettu sukelluskohde, joskin aikaisempaa valvotumpi.

Talvivaaran kohusta jo kymmenen vuotta

Perjantai 29.9.2023 klo 8.41 - Toimitus

Talvivaara oli suomalainen kaivosyhtiö, joka toimi Kainuun maakunnassa Suomessa. Yhtiö perustettiin vuonna 2004, ja se keskittyi alun perin nikkelin ja sinkin tuotantoon avolouhoksessa Sotkamon kaivosalueella. Talvivaara sai alkuvuosinaan paljon huomiota ja kiinnostusta niin Suomessa kuin kansainvälisestikin. Talvivaaran kohun yhteydessä erilaiset henkilöt ja viranomaiset saivat näkyvän roolin, mutta yksi merkittävä henkilö, joka liitetään usein Talvivaaran tapahtumiin, on Pekka Perä. Hän oli Talvivaaran perustaja ja pitkään yhtiön toimitusjohtajana. Pekka Perä oli keskeinen hahmo yhtiön toiminnassa sen alkuvuosista lähtien.

Pekka Perä ja hänen roolinsa Talvivaaran tapahtumissa nousivat esiin erityisesti yhtiön ympäristöongelmien yhteydessä vuonna 2012. Hänet liitettiin ympäristövahinkojen hallinnan ja yhtiön toiminnan kritiikkiin. Pekka Perä joutui myös jättämään toimitusjohtajan tehtävänsä myöhemmin. Talvivaara-tapaus herätti laajaa julkista huomiota ja keskustelua Suomessa, ja monet viranomaiset, poliitikot, ja ympäristöjärjestöt olivat mukana tapauksen käsittelyssä ja ratkaisemisessa.

Talvivaara tuli kuitenkin tunnetuksi erityisesti ympäristöongelmistaan ja taloudellisista vaikeuksistaan. Yksi merkittävimmistä tapahtumista sen historiassa oli vuonna 2012 tapahtunut ympäristökriisi, jossa kaivosalueelta vuoti suuria määriä raskasmetalleja sisältävää jätevettä ympäristöön. Tämä aiheutti merkittäviä ympäristövahinkoja ja herätti laajaa huomiota. Lopuksi tapahtumasta paisui laajaksi ympäristökriisiksi, ja ympäristöviranomaiset ryhtyivät toimiin onnettomuuden selvittämiseksi ja vahinkojen minimoimiseksi.

Talvivaaran osake

Talvivaaran osakkeen arvo nousi aluksi nopeasti yhtiön perustamisen jälkeen, kun yhtiö sai paljon huomiota ja kiinnostusta kaivostoimintansa ansiosta. Ympäristökriisin seurauksena Talvivaara joutui vaikeuksiin, sen osakkeen arvo romahti, ja yhtiöllä oli vaikeuksia saada rahoitusta toimintansa jatkamiseksi. Lopulta senttiosakkeeksi painunut pörssin pelinappula sai kyseenalaista julkisuutta, kun yhtiö pelasi rulettia johtoryhmän henkilöillä. Talvivaaraa koskevat vaikeudet johtivat useisiin omistajanvaihdoksiin ja yritysjärjestelyihin.

Ympäristökriisi ja sen seuraukset, mukaan lukien kaivostoiminnan keskeyttäminen ja korkeat ympäristökustannukset, vaikuttivat Talvivaaran taloudelliseen tilanteeseen. Yhtiöllä oli vaikeuksia saada uutta rahoitusta ja sen velka kasvoi merkittävästi. Vuonna 2014 Talvivaara haki konkurssia, ja sen toiminta päättyi. Konkurssin jälkeen yhtiössä tapahtui omistajanvaihdoksia, ja nimi muutettiin Terrafameksi. Terrafame keskittyi nikkelin ja sinkin tuotantoon ja pyrki käynnistämään kaivostoiminnan uudelleen.

Talvivaaran osakkeen arvo kävi siis läpi voimakkaita heilahteluja sen vaikeuksien ja konkurssin seurauksena. Tämä osoittaa, miten merkittävät ympäristö- ja talousongelmat voivat vaikuttaa yrityksen osakkeen arvoon ja sijoittajien luottamukseen.

Seuraukset

Talvivaaran historia ja tapahtumat ovat herättäneet laajaa keskustelua Suomessa ja ovat olleet tärkeä aihe niin taloudellisesti kuin ympäristöllisesti. Kaiken kaikkiaan Talvivaara-tapaus on toiminut oppimistilaisuutena sekä ympäristönsuojelun että yritystoiminnan vastuullisuuden ja läpinäkyvyyden osalta.

Talvivaara korosti kaivostoiminnan ympäristövaikutusten merkitystä ja tarvetta tehokkaalle ympäristönsuojelulle kaivosalueilla. Se muistutti siitä, että kaivostoiminta voi aiheuttaa merkittäviä ympäristöhaittoja, jos sitä ei valvota ja ohjata asianmukaisesti. Tapaus korosti myös tarvetta tiukentaa kaivostoiminnan sääntelyä ja valvontaa varmistaakseen, että ympäristövaikutukset pysyvät hallinnassa. Ympäristölainsäädännön ja valvontaprosessien tehostaminen on tärkeää, jotta vastaavilta kriiseiltä voitaisiin ehkäistä.

Talvivaara-tapauksessa on myös korostunut tarve avoimuudelle ja tiedonkululle. Kaivostoiminnan ympäristövaikutusten ja riskien on oltava selkeästi tiedossa ja saatavilla paikallisille yhteisöille ja sidosryhmille. Lisääntynyt avoimuus auttaa rakentamaan luottamusta kaivostoiminnan ja sidosryhmien välille. Tapaus muistutti yrityksiä liiketoiminnan vastuullisuuden tärkeydestä. Yrityksillä on oltava asianmukaiset kriisinhallintasuunnitelmat, jotka voivat auttaa vastaamaan nopeasti ja tehokkaasti odottamattomiin tilanteisiin, kuten ympäristökriiseihin tai taloudellisiin ongelmiin.

Positiivista tässä katastrofaalisessa kohussa on ollut sen laajalle ulottuneet vaikutukset, jotka ovat auttaneet parantamaan kaivosteollisuuden toimintatapoja ja ympäristönsuojelua. Esimerkiksi akkumateriaalien vastuullinen kierrätys on nykyään suurennuslasin alla. Yritysten on otettava huomioon ympäristövastuunsa ja varmistettava, että ne noudattavat asianmukaisia ympäristöstandardeja ja -käytäntöjä.

Millainen on kaivosteollisuuden tulevaisuus 10 vuoden päästä?

Perjantai 15.9.2023 klo 13.29 - Toimitus

Kaivosteollisuuden tulevaisuuteen vaikuttavat monet tekijät, kuten raaka-aineen kysyntä, teknologian kehitys ja ympäristövaatimukset. Suurin vaikuttava tekijä kaivosalalla tulee kuitenkin olemaan ympäristövaatimukset ja -säännökset. Kestävä kehitys ja ympäristöystävällisyys ovat tärkeitä tekijöitä myös kaivosteollisuudessa ja jatkuvasti pyritään löytämään uusia keinoja kehittää toimintaa niin, että luonto kärsisi siitä mahdollisimman vähän.

Vuosi vuodelta kehitetään teknologisia innovaatioita kuten tekoälyä, robotiikkaa ja etäohjattavia laitteita. Niiden avulla voidaan parantaa kaivostoiminnan tehokkuutta ja turvallisuutta. Samalla on mahdollisuus löytää ratkaisuja kokonaisuudessaan alan kestävään kehitykseen, jonka avulla se voi säilyä kilpailukykyisenä toimialana tulevaisuudessa.

Digitalisaation vaikutukset kaivosteollisuuteen

Digitalisaatio on vallankumouksellinen voima, joka vaikuttaa lähes kaikkiin aloihin. Sen avulla muun muassa virtuaalinen teollisuus eli peliteollisuus ja monet muut alat ovat kehittyneet valtavasti. Se tarjoaa loistavia mahdollisuuksia myös kaivosteollisuuden tulevaisuuteen. Digitalisaatio tulee muuttamaan myös kaivosteollisuuden toimintatapoja ja prosesseja entistä tehokkaammiksi ja kestävämmiksi.

Esimerkiksi automaatio, robotiikka ja tekoäly tulevat olemaan aina vain suurempi osa kaivostoimintaa. Niitä hyödyntämällä voidaan parantaa tuottavuutta, mutta mitä tärkeintä, raskaat ja vaaralliset tehtävät jäävät niiden hoidettavaksi. Tämän ansioista kaivosten tuottavuus ja turvallisuus paranee entisestään.

Toimintaa voidaan tehostaa edelleen, kun kaivosyhtiöt voivat hyödyntää nykyaikaisia älykkäitä antureita ja IoT-teknologiaa. Niiden avulla on mahdollista kerätä reaaliaikaisesti tietoa kaivoksen eri osa-alueilta. Sen ansioista laitteiden toimintaa voidaan valvoa entistä paremmin sekä ennakoida muun muassa laitteiden vikaantumista.

Kestävän kehityksen merkitys kaivosteollisuudessa

Kestävä kehitys on yhä tärkeämpää kaivosteollisuudessa. Kaivosteollisuudessa hyödynnetään luonnonvaroja, joten toiminnalla on suuri vaikutus ympäristöön sekä yhteiskuntaan ja talouteen. Tulevaisuudessa kaivostoiminnassa on minimoitava ympäristöä kuormittavat tekijät. Tässä otetaan huomioon veden ja ilman laadun suojeleminen, maaperän ja luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen sekä jätteiden ja päästöjen hallinta.

Uusien innovaatioiden avulla tulevaisuudessa voidaan kaivostoimintaa kehittää niin, että siitä olisi mahdollisimman vähän haittaa ympäristölle. Seuraavan vuosikymmenen aikana kaivostoiminnassa tullaan ottamaan huomioon aina vain paremmin paikallisten yhteisöjen tarpeet, hyvinvointi ja minimoimaan haitalliset vaikutukset ympäristölle.

Kaivosteollisuuden rooli energiamurroksessa

Energiamurros on käynnissä ympäri maailmaa. Jatkuvasti pyritään löytämään kestävämpiä energialähteitä ja vähentämään fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Yksi ratkaisu kaivosteollisuudessa voi olla aurinko- ja tuulivoiman käyttö kaivoksilla. Tällä olisi mahdollista tehostaa energian tuotantoa ja pienentää hiilijalanjälkeä.

Tulevaisuudessa tullaan kiinnittämään entistä enemmän huomiota siihen, miten voidaan osallistua kierrätysprosesseihin. Esimerkiksi kuinka vanhoja elektroniikkalaitteita ja akkuja voitaisiin hyödyntää uusien raaka-aineiden tuottamisessa. Lisäksi kaivoksia voidaan mahdollisesti soveltaa energian tuottamiseen ja varastoimiseen, jota on mahdollista käyttää sähköverkon tasaamiseen ja uusiutuvan energian integroimiseen.

Kaivosteollisuudella tulee olemaan merkittävä rooli myös seuraavalla vuosikymmenellä, mutta on mahdollista, että se on toiminnassa mukana hieman eri tavalla.

Asiakaslähtöiset ratkaisut kaivosteollisuudessa

Yritysten pitää nykyään ottaa huomioon yhä enemmän asiakkaiden tarpeet ja odotukset. Asiakkaat ovat vaativampia, eivätkä enää tyydy pelkästään tarjolla oleviin pakettiratkaisuihin. Tulevaisuudessa asiakaslähtöiset ratkaisut ovat aina vain tärkeämpiä kaivosteollisuudessa.

Tämä on mahdollista älykkäiden järjestelmien ja data-analysoinnin avulla. Lisäksi kun luodaan avoin viestintä ja yhteistyö asiakkaiden välillä, niin ne auttavat menestymään paremmin seuraavien vuosikymmenien aikana.

Kaivostoiminta tulee olemaan osa tulevaisuuttamme

Kaivostoiminta ei ole päättymässä lähitulevaisuudessa. Selkeästi on kuitenkin nähtävissä muutosta aina vain ympäristö- ja energiaystävällisempään suuntaan. Toiminnassa tullaan hyödyntämään yhä enemmän tekoälyä ja teknologiaa sitä mukaan, kun se on mahdollista. Tämä kiakki tulee vaikuttamaan kaivosten toimintaan huomattavasti tulevaisuudessa. Alan on pysyttävä mukana digitalisaatiossa ja hyödynnettävä mahdollisuuksien mukaan.

Näin kaivosteollisuuden yritykset pysyvät ajan tasalla muutoksissa ja pystyvät jatkamaan toimintaa ilman, että siitä on haittaa ympäristölle tai sen lähistöllä asuville ihmisille.